Louis-Ferdinand Celinen raadollisessa romaanissa Niin kauas kuin yötä riittää (1932) sotaan pakotettu ranskalaisnuorukainen ei ymmärrä, miksi hänen täytyisi ampua saksalaisia. Saksalaiset eivät nimittäin ole tehneet hänelle oikeastaan mitään. Ajatus massasta, jota vastaan täytyisi jaksaa taistella, tuntuu individualistisesta miehestä absurdilta. Ennakkoluulot kuuluvat ihmisyyteen. Siksi meillä on taipumus liittää eri mieltä oleviin monia ikäviä ominaisuuksia: toisella tavalla…