Paavin neuvonantaja, kardinaali Anders Arborelius kävi Suomessa kertomassa, että ihmisiä kiinnostaa nyt hengellisyys. On siis evankelioinnin aika, ja kirkkokuntien kannattaa yhdistää voimansa. Arborelius nosti esiin kaksi asiaa, joissa kirkot tekevät ongelmitta yhteistyötä hänen kotimaassaan Ruotsissa. Ne ovat pakolaisten auttaminen ja rukous. Arboreliuksen haastattelun voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Kardinaali totesi myös, että paavi Franciscus on saanut edeltäjiään paremmin puolelleen muutkin kristityt kuin katolilaiset. Selityksenä Arborelius piti Franciscuksen paluuta yksinkertaisuuteen.
Kuulin Arboreliuksen viestin näin: käytännön ekumeniaa ei kannata hylätä siksi, että opillisista kysymyksistä ei päästä yksimielisyyteen.
***
Upotessani Anders Arboreliuksen ajatuksiin mieleeni tuli katolinen messu, johon osallistuin taannoin fransiskaaniluostarin kirkossa Kroatiassa. Ymmärsin saarnasta vain kohdan, jossa pappi sanoi, että aamen on kuin hengellinen pin-koodi. Koska jäin kielestä ulkopuoliseksi, oli aikaa katsella taidetta ja ihmisiä. Lähikylistä oli tullut paikalle vanhuksia, keski-ikäisiä ja nuoria. Geelitukkainen nuorukainen hiipi yksin myöhässä takapenkkiin.
Pieni kirkko oli täynnä, ovi oli auki, lämpö tulvi sisään. Vieruskaveri istui minussa kiinni. Hapuilin korvakuulolta laulun säveltä ja kroaatinkielisiä sanoja. Se, ettemme kuuluneet samalle ehtoolliselle, tuntui yksinkertaisesti väärältä. Koin silti enemmän yhteyttä kuin erillisyyttä. Samaa Kristusta siinä rukoiltiin.
***
Yhdistäviä asioita voi etsiä myös uskontojen väliltä, siltä tasolta, jolle oppi ja äly eivät yllä. Helsingin seurakuntayhtymä ja kaupungin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa järjestivät syyskuussa festivaalin, joka keskittyi eri uskontojen pyhään musiikkiin.
Festivaaliin kuului konsertti, jossa turkkilaista kansanmusiikkia soittava Nefes-yhtye ja virsiä tulkitseva Histan veisaajat liittivät yhteen körttivirret ja islamilaisen mystiikan. Histan veisaajien keulakasvo, pastori Tuomas Meurman kertoi ennakkoon Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa, että yhtyeitä yhdistävät mystiikka ja se, että molemmat porukat suhtautuvat virsiin kansanmusiikkina.
Näin Facebookissa konsertista taltioidun videopätkän virrestä Herraa, hyvää kiittäkää. Olen laulanut ja kuunnellut körttiversiota virrestä satoja kertoja enkä olisi uskonut löytäväni siitä mitään uutta. Mutta niin vain kuulin tuorein korvin virren viimeisen säkeistön, kun siihen yhtyivät lyömäsoittimet, luuttu ja ney-huilut.
”Kaikki, joissa henki on, kiittämään jo tulkohon. Herraa hyvää riemulla, halleluja halulla!”
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös:
”Joskus media voi käyttää Jumalan ääntä”, totesi kardinaali Arborelius vieraillessaan Suomessa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.