Luin nuorena paljon kunnankirjastosta lainattuja tieteisromaaneja. Isaac Asimov ja Arthur C. Clarke olivat 40 vuotta sitten lajin kunkkuja.
Eräässä tarinassa ihmiskunta kommunikoi vieraan älyn kanssa niin syvällisesti, että kosmoksen tulokkaat pystyivät jopa antamaan kuoliniskun teismille – ja teologialle. Lukiolaisen mieleen jäi kirjan lause, joka tässä muistinvaraisesti: ”Niin loppui hurskas hölynpöly, jolla lukemattomat hyvin älykkäätkin ihmiset olivat vaivanneet päätään tuhansien vuosien ajan.”
Scifi-kirjoittaja oli väärässä. Miehet kuluvat, mutta jotkut ihmisen kysymykset pysyvät ajasta aikaan. Eräät niistä ovat sellaisia, että niihin vastaa parhaiten juuri teologia.
***
Yliopisto-lehdessä ilmestyi hiljattain artikkeli ”Tarvitaanko teologeja 2000-luvun Suomessa?” Juttu pohdiskelee nykytilannetta: Suomi maallistuu ja kansankirkko menettää jäseniään – miten käy teologian?
Se lienee selvää, että kirkon ja muun yhteiskunnan teologityöpaikat vähenevät. Tulevaisuudessa teologin voi olla entistä vaikeampi muuttaa osaamistaan elannoksi.
Toisaalta teologisen tiedon tarve kirkossa ja muualla yhteiskunnassa ei minnekään katoa. Hankala yhtälö.
Teologia.fi:ssä on valiteltu hiljattain sitäkin, että moderneja yhteiskuntia vaivaa uskonnollinen muistinmenetys. Uskontoihin, oppeihin ja perinteisiin ei tätä nykyä osata suhtautua, kuten ennen. Lisäksi uskontojen kirjo lisääntyy.
***
Tyhjiöt täyttyvät. Jos teologia väistyisi yliopistoista tieteenalana ja oppiaineina, tulisi tilalle muita toimijoita. Jossain määrin tämä kehitys on jo meneillään.
Ihmisen syviin perimmäisiin eksistentiaalisiin ja teistisiin kysymyksiin, hänen historiaansa uskonnollisena olentona, hänen perinteensä pyhiin teksteihin tai hänen mielensä ja sielunsa hyvinvointiin tarvitaan myös jatkossa rationaalisia lähestymistapoja.
Jos vastauksia erilaisiin kysymyksiin eivät anna teologian tutkijat tai yliopistoissa koulutetut papit, antaa ne kyllä joku muu. Mutta silloin vastuu voi myös entistä useammin jäädä kuluttajalle.
”Viimeinen roomalainen” Boëthius julkaisi vuonna 524 kirjan Filosofian lohdutus. Hän käsitteli kirjassaan antiikin filoso- fian merkitystä. 2000-luvun teologit, kirkko ja kaikki uskonnosta kiinnostuneet voisivat pystypäin suhtautua teologiaan samoin. Sen paras aika on vasta tulossa.
Kysymys: Mitä teologit tekevät yliopistossa? Vastaus: He perustivat sen.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös muita Jussi Rytkösen kolumneja:
Kolumni: Kun yhteys paaviin järkkyi, luterilaisten piti alkaa perustella, mikä kirkko on
Kolumni: Kirkolla lienee helpompaa yksien puolueiden kanssa kuin toisten
Kolumni: Vähemmistön kirkko on pian totta Suomessa – onko kirkolla taloudellista suunnitelma B:tä?
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.