”Ruotsin parlamentissa ei ole edelleenkään enemmistöä uskonnollisten koulujen kieltämiseksi. Uskontoa ja koulua ei tulisi kuitenkaan sekoittaa yhteen”. Näin toteaa kolumnisti Lena Mellin ruotsalaisessa iltapäivälehdessä Aftonbladetissa. Ruotsissa tunnustuksellinen opetus on kielletty kouluissa.
”Tietysti on turhaa, että on olemassa kristittyjä, islamilaisia tai juutalaisia kouluja, jos uskonnolla ei ole keskeistä asemaa niiden toiminnassa”, Mellin kirjoittaa.
Sosiaalidemokraatit ovat samoilla linjoilla liberaalien ja vasemmiston kanssa, jotka haluaisivat kieltää uskonnolliset koulut. Kuntaministeri Ardalan Shekarabi ja opetusministeri Anna Ekströmin mielestä tunnustukselliset koulut lisäävät erottelua ja eriarvoisuutta. Ministerien mielestä ne ovat lisääntyneet.
”Toistaiseksi sosiaalidemokraattinen vallankumous on kuitenkin merkityksetöntä. Mikään enemmistö ei voi kieltää uusia uskonnollisia kouluja tai sulkea nykyisiä kouluja. Nykyään Ruotsin kansallisen koulutusviraston mukaan on olemassa 71 uskonnollista koulua, joista valtaosa kristillisiä”, Mellin kirjoittaa kolumnissaan.
Sosiaalidemokraatit, liberaalit ja vasemmisto edustavat hieman yli 42 prosenttia äänestäjistä. Se ei riitä saamaan kieltoa läpi.
”Ne, jotka eivät kiellä tunnustuksellisia kouluja, viittaavat usein Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja sen mahdolliseen rikkomiseen, jos nämä kielletään. Vaikuttaa siltä, että sosiaalidemokraatit on ainakin väliaikaisesti tukahdutettu”, Mellin jatkaa.
Ruotsin yleissopimuksen mukaan valtion on kunnioitettava vanhempien oikeutta tarjota lapsilleen koulutusta ja opetusta vanhempien uskonnollisten ja filosofisten uskomusten mukaisesti.
”Se ei mielestäni tarkoita ainakaan sitä, että koulun tarvitsisi olla uskonnollinen. Se voi myös tarkoittaa sitä, että eri kirkot ja seurakunnat voivat antaa uskonnollista kasvatusta ilman, että valtio vaikeuttaa niiden toimintaa. Minulle on selvää, että koulu ja koulutus ovat yksi ja sama asia. Uskonto on taas aivan jotain muuta. Ruotsi on monikulttuurinen yhteiskunta, eikä sillä ole ollut valtionkirkkoa vuodesta 2000 lähtien”, Mellin päättää kolumninsa.
Kuva: Kuvakaappaus Aftonbladetin sivuilta.
Ilmoita asiavirheestä