Helatorstai on Kristuksen taivaaseenastumisen juhla. Kristillisen uskon kannalta se on olennainen tapahtuma. Jeesus ei jäänyt hautaan.
Uskontunnustuksessa on perustelut useammalle pyhälle: marianpäivälle, joululle, pääsiäiselle, helatorstaille, tuomiosunnuntaille ja helluntaille. Marianpäivä ja tuomiosunnuntai eivät ole vapaapäiviä. Muut ovat – joulu, pääsiäinen ja helluntai vieläpä kirkon kolme suurinta juhlaa. Helatorstai ei niihin kuulu.
***
Suomessa helatorstai oli tärkeä juhlapäivä vielä 1800-luvulla. Se liittyi osin myös satokauden alkamiseen, ei yksin teologisesti sanoitettuun pelastushistorialliseen saranakohtaan. Vanhan kansan sanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.
Näinä aikoina yksi yleisimpiä kysymyksiä on, että mikäs se helatorstai taas olikaan.
Helatorstaita on vietetty 300-luvulta neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Helatorstain ajankohta siis vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan.
Jeesuksen taivaaseenastumisesta kerrotaan Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa sekä Apostolien teoissa. Se on Jeesuksen jumaluustien välttämätön tapahtuma.
***
Oma kysymyksensä on helatorstain nykyinen asema niin sanottuna arkipyhänä. Siitä tulee ennen pitkää vain kirkon oma juhla, kun yhteiskunta ympärillä jatkaa arkista aherrustaan. Lähellä tämä oli jo taannoisilla työmarkkinoiden tyka- ja kiky-kierroksilla. Lähivuosina asiaan tuskin palataan, mutta ei se pois päiväjärjestyksestä ole.
Suomessa pyhään torstaihin ei enää liity yleistä kansanperinnettä – ellei sellaiseksi lasketa otsikon kysymystä.
Sen kun sanoo, on helatorstaitunnelmassa, ehkä.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Kommentti: Helatorstai on kirkon juhla, joka taistelee kummajaisena paikastaan tapakulttuurissa
Ilmoita asiavirheestä