Kirkon itseymmärrys listaa kolme juhlapyhää ylitse muiden: joulu, pääsiäinen ja helluntai.
Joulu ja pääsiäinen ovat perinteisiä juhlatihentymiä, joiden ympärillä on useita merkkipäiviä. Mutta helluntai on pistepyhä. Nyt se sattuu sunnuntaille 9. kesäkuuta.
Helluntai on kirkon vanhimpia juhlapäiviä. Sen ajankohta on 50 päivää pääsiäisen jälkeen, ja siihen juhlapäivän nimi myös monissa kielissä viittaa. Pohjalla on kreikan viittäkymmentä tarkoittava sana pentekoste.
Helluntai on Pyhän Hengen juhla, ja sen liturginen väri on punainen.
***
Helluntain nimittäminen kirkon syntymäpäiväksi on tarkoitushakuista. Teologisesti se on kyllä perusteltua, mutta kansan ymmärryksessä hieman hämärää. Eihän kirkko mitään synttäreitä tarvitse, nehän olivat jo jouluna, kun Jeesus syntyi…
Kirkko viettää ikään kuin kaksia syntymäpäiviä vuodessa. Miksi ihmeessä?
Jouluna juhlitaan uskon sisältöä, Jeesusta, ihmiskunnan vapahtajan syntymää. Helluntaina organisaatio juhlii olemassaoloaan vuosipäivän merkeissä.
Joulusta on yksityisen ihmisen ja perhepiirin juhlaksi, helluntaista ei niinkään. Joulu on osa elettyä, arkea rytmittävää ja siinä näkyvää uskonnollisuutta, helluntai ei.
Kirkossakäynti helluntaina ei ole ollut meillä erityisen suosittua.
****
Sinänsä helluntain taustalla on yksi Raamatun dramaattisista tapahtumista, joista kerrotaan Apostolien tekojen toisessa luvussa.
Ensin taivaasta kävi kohahdus kuin raju tuulenpuuska, ja ihmiset saivat voimakkaan kokemuksen jumalallisen hengen läsnäolosta. Kesken yleisen hämmingin Pietari piti puheen, jossa hän yhdisti senhetkiset tapahtumat Joelin kirjan ennustuksiin.
Pietarin puheen seurauksena alkuseurakunnan kerrotaan kasvaneen 3 000 uudella jäsenellä. Pieni juutalaisten lahko muuttui isoksi uskonnolliseksi liikkeeksi.
Apostolien teoissa kuvataan tapahtumien seurauksena syntynyt tilanne, jota monet pitävät yhä ihanteena: ”Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä ja mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.”
Ihanne on ristiriitaista kuultavaa someajan kuplautumisen keskellä.
Helluntai on messunsa ansainnut.
***
Helluntai on läsnä myös kirkon jumalanpalveluselämässä, sillä se aloittaa kirkkovuodessa niin sanotun helluntaijakson. Kirkkokäsikirjassa sunnuntait saavat nimensä kirkkovuoden loppuun asti (viimeisenä 26. sunnuntai helluntaista) sen mukaan, kuinka kaukana ne ovat kirkon syntymäpäivästä.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.