Julkisuudessa on taas kerran keskusteltu koulujen jouluperinteistä ja uskonnon roolista niissä. Kimmokkeen puheille antoi viime viikolla apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen
ratkaisu. Pölönen katsoi, että kouvolalainen koulu oli menetellyt lainvastaisesti koulun joulujuhlaa järjestäessään.
Asiasta käydyssä vilkkaassa julkisessa keskustelussa on ollut äänensävyjä, jotka kertovat, että moni oli liikkeellä ennakkoasentein ja vajavaisin tiedoin. Tulkittiin, että kyse oli yrityksestä kaventaa uskonnonvapautta ja ajaa uskonto julkisesta tilasta marginaaliin. Harva oli lukenut apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun. Jos oli, tajusi heittää jäitä hattuun.
Kyse kun ei kuitenkaan ollut siitä, ettei kouluissa saisi tulevaisuudessakin järjestää joulukirkkoja – tätä opetusministeri Li Andessonkin (vas.) on yrittänyt viestiä. Kyse oli siitä, millainen voi (ja ei voi) olla kaikille yhteiseksi tarkoitetun joulujuhlan sisältö.
***
Vuonna 2018 Uskonnottomat Suomessa ry kanteli oikeusasiamiehelle kouvolalaisen koulun käytännöstä järjestää vuoden 2017 joulujuhla Kuusankosken kirkossa. Kantelu ei siis koskenut perinteistä koulun joulukirkkoa, joka on lähtökohtaisesti uskonnollinen tilaisuus, vaan koulun yhteistä kirkkotilassa pidettyä joulujuhlaa.
Siitä kerrotaan apulaisoikeusasiamiehen selvityksessä seuraavaa:
”Kirkossa oppilaat ovat esittäneet jouluevankeliumin, kynttiläkulkueen ja kuoroesityksen. Seurakunnan pappi on puhunut juhlassa ja on ’laulettu muutama virsi’. Rehtorin mukaan joulujuhlan ’uskonnollisen virityksen’ takia koululla on vuosittain järjestetty korvaava joulujuhla, johon vuonna 2017 oli osallistunut yli 10 oppilasta. Ketään oppilasta ei rehtorin tietämän mukaan ollut koskaan painostettu osallistumaan kirkossa pidettyyn joulujuhlaan.”
Apulaisoikeusasiamies arvioi ratkaisussaan juhlan kokonaisuudessaan uskonnon harjoittamiseksi. Niinpä hän päätyi toteamaan, että koulu menetteli lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. Ratkaisun mukaan ”menettely on voinut loukata oppilaiden ja heidän huoltajiensa uskonnon ja omantunnon vapautta sekä oppilaiden oikeutta osallistua yhdenvertaisesti koulun joulujuhlaan”.
Myöskään vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestäminen ei ole tässä tapauksessa apulaisoikeusasiamiehen mukaan hyväksyttävää. Koulun lukukauden päättäjäisjuhla ei voi olla uskonnon harjoittamiseksi katsottava tilaisuus. Kyse on kaikille oppilaille yhteisestä ja opetukseen kuuluvasta juhlasta. Se on järjestettävä niin, että kaikki oppilaat vakaumuksesta riippumatta voivat siihen osallistua.
Toisin sanoen joulujuhla on osa normaalia opetusta eikä sitä voi järjestää uskonnollisesti tunnustuksellisena siinäkään tapauksessa, että sille järjestettäisiin vaihtoehtoinen tilaisuus, apulaisoikeusasiamies summaa.
Perinteinen koulujen joulukirkko on asia erikseen. Tosin sekään ei voi olla pakollinen edes kirkkoon kuuluville, sillä uskonnon harjoittamiseen ei voi pakottaa.
***
Jos lukee oikeusasiamiehen ratkaisun, huomaa, että se koski laajemmin uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä kolmessa kouvolalaisessa koulussa, ei vain joulujuhlaa Kuusankosken kirkossa. Kaikissa tapauksissa oli ratkaisujen mukaan kyse lainvastaisesta tai virheellisestä menettelystä.
Toisessa koulussa seurakunnan päivänavaukset kuuluivat keskusradiosta (esimerkiksi huhtikuussa 2018). Elämänkatsomustiedon opiskelijat joutuivat kuuntelemaan uskonnollisen päivänavauksen, koska kaiutinta ei saanut suljettua luokkahuoneesta.
Kolmannessa koulussa ei sitä koskeneen kantelun mukaan noudatettu Opetushallituksen ohjeita koulun uskonnollisista tilaisuuksista tiedotettaessa.
***
Voisi kuvitella, että kouluopetuksen ja uskonnon välisistä suhteista olisi jo riittävästi linjauksia eikä asiaa koskeville kanteluille olisi tarvetta. Mutta yhä vielä tapahtuu rajankäyntiä.
Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan koulujen perinteisiin juhliin, kuten joulu-, kevät- ja itsenäisyyspäivän juhlaan, voi sisältyä myös uskontoon viittaavia elementtejä, sillä tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Selvää siten on, että juhlaan sisältyvä yksittäinen virsi ei vielä tee koko juhlasta uskonnon harjoittamista.
Suhteellisuudentajulla ja uskonnollisella suvaitsevaisuudellakin toivoisi olevan paikkansa, kun koulun juhlia arvioidaan kokonaisuudessaan.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös arkistojutut (2018):
Ministeri Grahn-Laasonen: Kannustan kouluja ja seurakuntia yhteistyöhön selvillä pelisäännöillä
”Piut paut pakanakitinälle” – Ulkoministeri Timo Soini pitäisi uskonnollisen sisällön joulujuhlissa
Kommentti: Uskontoneutraali jouluevankeliumi suututti, sillä se ei ollut pelkkä vitsi
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.