Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa entisestään viime viikolla ilmestyneen kirjan Päätoimittaja – Työtä sananvapauden arjessa (Siltala) ajankohtaisuutta.
Sodan sytyttyä Venäjä on estänyt tiukoilla lainsäädännön muutoksilla sananvapauden toteutumisen. Suuret uutistoimistot, kuten BBC, ovat lähteneet maasta.
Samalla pitää muistaa, että valtiojohdosta riippumaton media ei yksin riitä estämään propagandan tai valeuutisten leviämistä ja niillä kansanjoukkoihin vaikuttamista. Tämä näkyi Yhdysvalloissa viime vuoden tammikuussa Donald Trumpin kannattajien tunkeuduttua Yhdysvaltain kongressiin.
***
Tuoreessa kirjassa 17 päätoimittajaa kertoo näkemyksiään sananvapauden toteutumisesta Suomessa. Kotimaan päätoimittajana olin yksi kirjaan haastatelluista. Haastattelut tehtiin viime vuoden aikana.
Kirjaan haastatellut päätoimittajat edustavat erilaisia medioita. Arjen todellisuus on hyvinkin erilaista riippuen siitä, onko päätoimittaja koko toimituksensa ainoa työntekijä vai johtaako hän satojen toimittajien työyhteisöä.
Yhteinen kysymys useille päätoimittajille Yleä lukuun ottamatta on se, miten saada pidettyä edustamansa media voimissaan tai edes elossa, kun vastassa on niin paljon ilmaiseksi jaettua sisältöä.
Maksettujen tilausten vähenemisen lisäksi ilmoitustulot ovat pienentyneet. Ilmoitustuloista yhä isompi osa menee sosiaalisen median kautta suoraan ulkomaille.
Kirja Päätoimittaja – Työtä sananvapauden arjessa (Siltala) ilmestyi viime viikolla.
***
Sananvapaus toteutuu kirjan perusteella Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Päätoimittajat eivät anna valtaapitävien, esimerkiksi poliitikkojen, yhteydenottojen vaikuttaa sisältöä koskeviin päätöksiinsä.
Kirjassa nousee esille sananvapauteen liittyviä käytännön ratkaisuja. Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi muistuttaa siitä perusasiasta, ettei lehti ole Neuvostoliitto, jossa olisi vain yksi mielipide.
”Tiettyyn rajaan asti toimittajat voivat kirjoittaa omissa kommenteissaan mielipiteitään, joiden ei välttämättä tarvitse olla lehden linjan mukaisia”, Ahosniemi toteaa.
Kalevan päätoimittaja Sanna Keskinen kertoo uskonnollisten aiheiden merkityksestä lehtensä lukijoille. Eniten suoraa palautetta Kalevaan on tullut vanhoillislestadiolaisuutta käsittelevistä jutuista.
”Kun tietää, että jutun pohja on kunnossa ja kaikki on niin kuin pitää journalistisesti ja pykälien mukaan, jutun takana on helppo seistä”, Keskinen sanoo.
***
Jos kirjan haastattelut olisi tehty viime päivinä, niissä nousisivat paljon enemmän esille Venäjä sekä muut sanavapauteen ja erityisesti sen puuttumiseen liittyvät kansainväliset kysymykset.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi painottaa lähes ainoana näihin liittyviä asioita. Hän muun muassa perustelee sitä, miksi Helsingin Sanomissa ei julkaista Unkarin valtion mainontaa.
”Jos lehti kampanjoi avoimen demokratian puolesta ja kiinnittää huomiota Unkarin sananvapaustilanteeseen, katsomme johdonmukaisesti, että me emme kerta kaikkiaan halua olla mukana Unkarin hallituksen kampanjassa”, Niemi sanoo.
Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski nostaa Ylen viisaasta rahankäytöstä esimerkiksi venäjänkieliset ja saamenkieliset uutiset.
”Mikä olisi suomenvenäläisten käsitys suomalaisesta yhteiskunnasta ilman riippumattomia venäjänkielisiä uutisia”, Kalliokoski kysyy.
Riippumattomien venäjänkielisten uutisten merkitys on nyt peruskysymys koskien koko Venäjää. Suuri naapuri on hyytävä esimerkki siitä, miten sananvapauden puuttuminen sokaisee ison osan kansakuntaa.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä