Kirkolliskokous pyöritti viime viikolla uusimman kierroksen avioliittokeskustelua. Kirkon eduskunta otti vastaan piispainkokouksen teettämän selvityksen vihkioikeudesta luopumisesta. Emeritaprofessori Eila Helanderin toteuttama selvitys lähetettiin valiokuntiin. Sen suurempia päätöksiä ei tehty.
Edustajat käyttivät kuitenkin hyväkseen tilaisuuden puhua samaa sukupuolta olevien vihkimisestä – jälleen kerran.
Viimeviikkoisesta keskustelusta voi nostaa esiin yhden hyvän ja huonon suunnan.
Hyvä ensin. Kirkolliskokouksessa orasti kompromissihenki. Edellinen täysistunto järjestettiin keväällä. Sen jälkeen papit ovat vihkineet kymmeniä homopareja. Se motivoi ratkaisuihin, mikä on hyvä, sillä tulehtuneessa tilanteessa jokaiselle sillanrakennusyritykselle on nostettava hattua.
***
Huono kehityssuunta on se, että kirkolliskokouksessa virisi innostus tehdä papeista siviilivihkijöitä. Ajatusta piti esillä ennen kaikkea perinteisellä avioliittokannalla oleva Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen. Hän ryhtyi muotoilemaan kirkolliskokoukselle Helanderin selvitykseen pohjautuvaa kompromissiesitystä.
Hämmennystä herätti, että maanantaina Turtiainen esitti kirkolliskokoukselle erilaista kompromissia kuin tiistaina. Maanantaina hän ylisti Helanderin johtopäätöstä. Sen mukaan kirkko pitäisi kiinni vanhasta avioliitto-opetuksestaan mutta sallisi sen rinnalla samaa sukupuolta olevien vihkimiset niille, joiden raamatuntulkinta sitä edellyttää.
”Oletteko te valmiita kompromissiin ja sen myötä kirkolliseen konsensukseen, vaan haluatteko niin sanottuun tappiin asti pitää kiinni siitä, minkä näette nyt ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi tässä asiassa? Sanon tämän siitäkin huolimatta, että minua pidettäisiin tässä asiassa takinkääntäjänä”, Turtiainen puhui edustajatovereilleen. Moni kiitteli häntä vastaan tulemisesta.
Tiistaina Turtiainen halusi tarkentaa ehdotustaan. Yön yli nukuttuaan hän esitti kompromissiksi sitä, että pappi voisi toimittaa siviilivihkimisen ja sen yhteydessä piispainkokouksen salliman rukouksen avioparin kanssa ja puolesta.
Turtiainen ei muuten ole ensimmäinen, joka ehdottaa pappien toimittamaa siviilivihkimistä. Aiemmin siitä on puhunut ainakin kirkolliskokousedustaja Matti Perälä.
***
Turtiaisen mielestä siviilivihkimisen ja parisuhderukouksen yhdistäminen olisi win-win-tilanne. Siis sellainen, jossa kaikki voittavat. Turtiainen tuntuu uskovan, että tässä mallissa parit sukupuoleen katsomatta voisivat saada häihinsä papin ja kirkko instituutiona jatkaisi kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ei. Todellisuudessa malli olisi lose-lose-tilanne, siis sellainen, jossa kaikki häviävät.
Homopari, joka toivoo häihinsä pappia, ei halua siviilivihkimistä, vaan kirkollisen vihkimisen. Kirkollinen vihkiminen pitää sisällään juridisen toimenpiteen ja kirkollisen siunauksen. Nyt juridinen toimenpide haluttaisiin eristää korostetun maalliseksi, jotta voitaisiin varmistua, että pappi ei siunaa, vaan rukoilee.
Vuonna 2011 hyväksytty kanssa ja puolesta -parisuhderukous on epäsuosituksi osoittautunut kompromissiyritys. Se ei kelpaa, koska se koetaan siunauksen kieltämiseksi. Vielä tänä vuonna seurakunnissa on kiistelty siitäkin, missä rukouksen saa toimittaa.
Entä papit sitten? He tuskin haluavat vihkiä tavalla, josta on irrotettu Jumalan siunaus. He haluavat välittää siunausta. Siksi he opiskelivat papeiksi eivätkä lakimiehiksi. Ja perinteisellä avioliittokannalla olevat? Eikö heistä tuntuisi, että heitä höynäytetään silmänkääntötempulla?
Kirkkoa pidetään jo kaikkia miellyttävänä kikkailijana. Pappien siviilivihkimisten myötä maine kärsisi entisestään. Nyt esillä ollut kompromissi pelastaisi parhaassa tapauksessa kirkolliskokouksen, mutta ei kirkkoa.
***
Pappien toimittamat siviilivihkimiset ovat teoriassakin vielä monen mutkan takana.
Mitä lakimuutoksia tarvittaisiin pappien toimittamiin siviilivihkimisiin? Paljonko se maksaisi? Missä siviilivihkimisiä saisi toimittaa? Vihkisivätkö luterilaiset papit myös muihin uskontokuntiin kuuluvia niin kuin siviilivihkijät tekevät?
Jouni Turtiainen sanoi viime viikolla Kotimaa24:n haastattelussa, ettei tiedä, kuinka kauan kompromissi kestäisi. Hän uskoi kuitenkin, että malli voisi tuoda kirkkoon linnarauhan. Tällä hän tarkoittaa, että keskustelu asiasta lakkaisi toistaiseksi.
Se on epärealismia.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös:
Kirkolliskokouksessa virisi kiinnostus tehdä papeista siviilivihkijöitä – ”Käännetään kaikki kivet”
Avioliittoaiheesta kirkolliskokouksessa noin 60 puheenvuoroa – Räsänenkin sai puhua loppuun
Ilmoita asiavirheestä