Suomen itsenäisyyden pyöreät vuodet synnyttivät yhteisöllisen huuman. Suomalaisuus näyttäytyi elämisenä onnekkaana sattumana hieman karussa maailmankolkassa.
”Onnekkaana” kuluneen fraasin merkityksessä: on lottovoitto syntyä Suomeen. ”Sattumana” siinä merkityksessä kuin itse kunkin syntymä on sattumaa. Ja ”karussa maailmankolkassa” siinä merkityksessä, että kyse on vain maantieteellis-ilmastollisen tosiasian tunnustamista.
Suomi on hyvä maa, jolla on hieman ruostuneet tavat. Tasa-arvon ja vapauden kääntöpuolina ovat yksinäisyys ja yksityistyminen. Suomi100 synnytti parhaimmillaan yhteisöllisyyttä, joka ei ikinä ole ollut tämän kansan vahvuus – paitsi sodissa ja talkoissa.
Juhlavuoden aikaiset tunnot kiteytti hyvin Kotimaa24:ssä piispa Kaarlo Kalliala:
– On tullut aiempaa selvemmäksi, kuinka suuri ja hämmästyttävä saavutus tämä tällainen Suomi on.
***
Jos satavuotiaan Suomen juhlinta ja itsenäisyyden vaiheiden muistelu lämmittivät, puhaltavat muisteluissa pian ankarammat tuulet. Itsenäisyyttä seurasi sisällissota.
Ensi kevät on omistettu vuoden 1918 tapahtumille. Myös kirkossa on monenlaisen itsetutkiskelun paikka, vaikka toki parannustakin on tehty. Piispa Erik Vikström siunasi Tammisaaren vankileirillä kuolleet haudan lepoon vuonna 1993.
Lisäksi kirkossa perustettiin jokunen vuosi sitten eräin paikoin Kätketyt kivut -muisteluryhmiä.
– Sota ja sisällissota ovat suuri trauman aihe. Emme ole kansakuntana riittävästi selvittäneet näitä asioita, totesi apulaisjohtaja Marja Kantanen Kirkkohallituksesta Kotimaa24:ssä huhtikuussa 2012.
– Vuoden 1918 tapahtumia on laajemmin muisteltu vasta 2000-luvulla, ja vieläkin näyttää siltä, että joillakin paikkakunnilla asiat ovat selvittämättä. Sen seurauksena on outoa pahoinvointia ja ristiriitoja. On perusteltuja syitä olettaa, että maamme väkivaltaisuus juontaa juurensa käsittelemättömistä sotatraumoista.
***
Itsenäisyys on arvo, jota kannattaa juhlia. Vakavaa, arvokasta ja perinteistä. Ne kuvaavat kansakunnan juhlatunnelmia. Vielä sodat ja keskuudessamme olevat sotaveteraanit ovat vahvasti läsnä juhlinnassa – kuten myös itsenäisyyspäivän saarnoissa. Tuntemattoman sotilaan suosiosta puhumattakaan. Kymmenen vuoden kuluttua tilanne on ehkä toinen, sillä sotaveteraanien keski-ikä on nyt 93 vuotta.
Toki jo nyt ilmassa on sotia muistamattoman juhlinnan elkeitä.
Kuvat: Olli Seppälä. Ylioppilaiden soihtukulkue Helsingissä 6.12.2017
Katso videolta tunnelmia 6.12.2017 Helsingistä Hietaniemen hautausmaalta ja sen lähistöltä:
Ilmoita asiavirheestä