Piispainkokouksen teologinen pääsihteeri Jyri Komulainen on hiljattain palannut Myanmarista, jossa hän osallistui buddhalaisten ja kristittyjen väliseen dialogiin Yangonissa.
Matkansa jälkeen Komulainen on entistä vakuuttuneempi vanhasta teesistään. Sen mukaan teologien on kiireesti paneuduttava Aasian suuriin uskontoihin.
Syy on se, että buddhalaisuus ja hindulaisuus vaikuttavat voimakkaasti kirkon jäsenistön parissa, vaikka sitä ei päältä katsoen helposti huomaakaan.
– Yhteiskunnallisen tilanteen takia tarvitsemme ehdottomasti dialogia islamin kanssa, mutta uskontososiologisten muutosten näkökulmasta tarvitsemme dialogia buddhalaisuuden kanssa, Komulainen esittää.
***
Myanmarissa Komulainen kuuli buddhalaisten sanovan, että heidän uskonnollaan ja kristinuskolla on paljon yhteisiä arvoja ja ajatuksia, mutta yksi asia erottaa. Se on Jumala.
– Kristityt uskovat Jumalaan, joka on ikuinen ja muuttumaton maailman luoja. Buddhalaisen filosofian keskipisteessä on kaiken pysymättömyys, kärsimys ja kaiken olevaisen kytkeytyminen yhteen, Komulainen selostaa.
Anglikaanien uskontodialogiverkosto NIFCON oli kutsunut Myanmariin koolle anglikaaneja, luterilaisia ja buddhalaisia tarkastelemaan uskontojensa yhtäläisyyksiä ja eroja sekä rakentamaan hyviä suhteita.
Tapaamisen järjestäjinä olivat lisäksi Kirkkojen Maailmanneuvosto, Luterilainen Maailmanliitto ja Myanmarin anglikaaninen kirkko. Buddhalaisten osallistujien joukossa oli professoreita ja muita oppineita Sri Lankasta, Thaimaasta ja Japanista. Vierailulla kansainvälisessä theravada-buddhalaisessa lähetysyliopistossa seurue tutustui muun muassa meditaatioon.
***
Aasialaisten uskontojen äärellä suomalainen teologi kokee olevansa oudolla maalla.
– Kirkollisessa keskustelussa uskontojen välinen kohtaaminen tuntuu synnyttävän epävarmuutta. Epävarmuus kasvaa entisestään, kun joudutaan islamin ja juutalaisuuden ulkopuolelle, Jyri Komulainen.
Suomessa uskontodialogia on harjoitettu jo pitkään yksijumalaisten uskontojen kanssa. Islam ja juutalaisuus ovat läsnä jo Lutherin kirjoituksissa. Suomessa on elänyt juutalaisia ja tataarimuslimeita 1800-luvulta lähtien. Uskontojen kohtaaminen on rakentunut tuttuuden varaan, Komulainen toteaa.
Uskontojen yhteistoimintaelin USKOT-foorumissa on pohdittu, pitäisikö yhteistyötä laajentaa muun muassa aasialaisten uskontojen suuntaan.
***
Aasialaiset uskonnot eivät näy julkisessa tilassa samalla tavalla kuin islam, mutta ne vaikuttavat voimakkaasti kirjallisuuden ja meditaation kautta.
Selfhelp- ja mietiskelyoppaissa on paljon buddhalaisia ja hindulaisia aineksia, mutta niiden mukana ei ole tuoteselostetta, jossa kerrottaisiin raaka-aineiden alkuperä. Pinnan alla vaikuttavia merkityksiä ei usein tunnisteta, vaikka ainakin teologien pitäisi, Komulainen sanoo.
– Elämme missionaarisessa tilanteessa, jossa joudumme sanoittamaan kristinuskon uudella tavalla. Emme voi laiminlyödä tehtäväämme ymmärtää aikamme henkisiä virtauksia. Miten me puhumme Jeesuksesta maailmassa, jossa valaistuminen on tutumpi sana kuin vanhurskauttaminen?
Kuva: Jyri Komulainen. – Kun teen matkaa buddhalaisuuden ja hindulaisuuden maailmaan, ymmärrän enemmän myös kristinuskosta, Jyri Komulainen toteaa. Kuvassa alttari Shwedagon-pagodilla Myanmarin Yangonissa.
Lue myös:
Myanmar salli buddhajuhlan ensi kertaa 2000-luvulla
Ilmoita asiavirheestä