Jyväskylän kaupunki kertoi viikonvaihteessa, että Jyväskylässä 27.9. pidetystä yksityisestä, rajatun joukon hengellisestä tilaisuudesta lähti liikkeelle kymmeniä koronatartuntoja. Karanteeniin on määrätty yli 700 ihmistä.
Varsinkin sosiaalisessa mediassa pohdittiin, mistä on kyse yksityisessä hengellisessä tilaisuudessa, joka on kuitenkin kooltaan suuri.
Keskisuomalainen kertoi myöhemmin, että kyseessä oli uuden, Association du Ministère de Jèsus-Christ pour la Dèlivrance des Nations (A.MI.JE.DE.N) -nimisen seurakunnan viikoittainen tapahtuma seurantalo Valorinteessä.
Ranskankielinen, erityisesti kongolaisia kokoava seurakunta rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vasta tämän vuoden kesäkuussa. Seurakunnalla on ollut viikoittaista toimintaa Jyväskylässä vuoden ajan. Koronatartuntojen vuoksi seurakunta on nyt keskeyttänyt toimintansa.
Yhteisön johtaja ja pastori Dunia Buloba sanoi Helsingin Sanomille, että syyskuisessa tilaisuudessa noudatettiin ohjeita muun muassa turvaväleistä ja käsihygieniasta.
Yhteisö on tuttu Jyväskylän seurakunnalle
Kotimaa24 tavoitti Dunia Buloban lyhyesti. Hän kertoi seurakunnan toiminnan olevan lähellä helluntailaisuutta siinä mielessä, että Pyhän Hengen vaikutukset ovat heille merkittäviä.
Association du Ministère de Jèsus-Christ pour la Dèlivrance des Nations on tuttu myös Jyväskylän seurakunnan lähetyksen ja kansainvälisen työn kappalaiselle Raimo Laineelle.
– Heidän kuoronsa esiintyi helmikuussa ennen korona-aikaa Taulumäen kirkossa kansainvälisessä messussa. Esiintyminen sai spontaanit aplodit, Laine kertoo.
Ranskankielentaitoinen Laine on myös kerran vieraillut seurakunnan jumalapalveluksessa.
Jyväskylän seurakunta on vieraanvaraisuuden hengessä auttanut pääosin maahanmuuttajista koostuvaa yhteisöä ja tarjonnut sille tiloja Vanhasta pappilasta pienryhmän kokoontumista varten.
– Kristinusko näyttäytyy Jyväskylässä monimuotoisena. Luterilaisella seurakunnalla on hyvät suhteet kaikkiin eri seurakuntiin. Vieraanvaraisuus on kirjattu kansainvälisen työn linjapaperiin, Laine sanoo.
Osa laajempaa uskontokentän muutosta
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg tunnistaa uskontotieteellisen ja -sosiologisen taustan, jota Association du Ministère de Jèsus-Christ pour la Dèlivrance des Nations edustaa. Sohlberg oli kuullut yhteisön nimen jo ennen viime päivien uutisia.
– Kyseinen seurakunta on yksi maahamme syntyneistä reilusta sadasta helluntailais-karismaattisesta eli uuskarismattisesta seurakunnasta, joista osalla on etninen, usein afrikkalainen tausta muun muassa Nigeriassa, Kongossa ja Ghanassa.
Sohlbergin mukaan myös monien uusien islamilaisten yhdyskuntien koko jäsenistö tai merkittävä osa siitä edustaa tiettyjä etnisiä ryhmiä.
– Afrikkalainen karismaattisuus poikkeaa suomalaisten helluntaiseurakuntien kulttuurista monin tavoin, joten maahanmuuttajataustaiset eivät aina löydä niistä paikkaansa. Kielikin saattaa olla esteenä.
Afrikkalaiseen karismattisuuteen kuuluu usein ajatus tuonpuoleisen vahvasta läsnäolosta sekä henkimaailmaan todellisuudesta ja demoneista. Myös menestysteologisia elementtejä näkyy näissä seurakunnissa. Ylistyksellä ja musiikilla on suuri merkitys kokouksissa.
Sohlberg tietää, että uuskarismattisten seurakuntien jäsenmäärät ovat usein pieniä. Niihin voi kuulua parikymmentä jäsentä, tosinaan muutama sata.
– Seurakunnat ovat itsenäisiä ja vain harvoin osa jotain laajempaa kirkkoa.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uuskarismaattisia seurakuntia toimii ainakin nelisenkymmentä. Osalla niistä on etninen tausta.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä