Samuli Korkalainen esitti asiasta joulukuun lopunjäsenkirjeessään ”syvän huolensa”.
”Haluan tuoda esiin syvän huoleni siitä, että erittäin harvat yhdistyksemme jäsenet osallistuvat oman paikallisosastonsa vuosikokouksiin. Samoin on vuosi vuodelta entistä vaikeampaa löytää vastuunkantajia suunnittelemaan ja toteuttamaan seuroja”, Korkalainen vetosi.
Puhelinsoitto Korkalaiselle paljastaa, että tilanne ei ole körttien kannalta niin vakava kuin vetoomus antaa ymmärtää. Väkeä on paikallisosastoissa ja sitä riittäisi seuroihin, mutta niiden järjestäjiä on vaikea löytää. Vanhemmat ihmiset kyllä järjestävät niitä, mutta eritoten keski-ikäiset eivät ole niin aktiivisia, Korkalainen toteaa. Hän kuvaa pääkaupunkiseudun nuorten körttien omaa toimintaa erittäinkin virkeäksi.
– Pohjoisessa Suomessa on monella paikkakunnalla se ongelma, että aktiivinen väki on käynyt vanhaksi eikä uutta tule tilalle. Meillä pääkaupunkiseudulla olisi nuorta väkeä, mutta se väki ei oikein löydy vastuunkantajaksi.
– Herännäisyyden pitäisi olla maallikkoliike. Toivoisin, että löytyisi uusi talkoolaisuus tai vapaaehtoisuus, hän toteaa.
Korkalainen muistuttaa, että vastuunkantajien puute ei ole vaan herännäisyyden ongelma vaan se koskettaa yhtä lailla muita vapaaehtoistyön muotoja.
Ilmoita asiavirheestä