Maailman toistaiseksi vakavin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui Neuvosto-Ukrainan Tšernobylissä sijaitsevassa voimalassa lauantaina 26. huhtikuuta 1986.
Neuvostoliiton salailevan ja niukan tiedotuspolitiikan vuoksi katastrofista ruvettiin saamaan oikeaa tietoa myös länsimaissa vasta useiden päivien viiveellä. Suomessa Säteilyturvakeskus tiedotti poikkeustilanteesta maanantaina 28. huhtikuuta iltapäivällä.
Katastrofin mittasuhteet ja merkitys alkoivat selvitä medialle ilmeisen hitaasti.
Kotimaa-lehti ilmestyi 1986 kolme kertaa viikossa, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin.
Tiistain 29. huhtikuuta numerossa onnettomuudesta ei ollut mainintaa. Pääkirjoituksessa käsiteltiin kirkon tehtävää sekä virkamieslakon heijastuksia. Mielipidesivuilla keskusteltiin kiihkeästi naispappeudesta ja Ruotsin kirkon tilasta.
Lehdessä oli kuitenkin valokuvallinen juttu edellisenä viikonloppuna Helsingissä pidetystä ydinvoiman vastaisesta mielenosoituksesta.
Vapun takia torstain lehti ei ilmestynyt.
Ensimmäinen maininta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta oli Kotimaan perjantaina, 2. toukokuuta ilmestyneessä numerossa. Pääkirjoituksessa tai uutisissa asiaa ei silloinkaan mainittu, mutta Juhani Rajaniemen kirjoittamassa kolumnissa ”Säteilevä viikonvaihde” viitattiin edellisen viikonlopun mielenosoitukseen. Rajaniemi jatkoi:
”On traagista kohtalon ivaa, että suurin piirtein samaan aikaan lähti liikkeelle Tshernobylistä Ukrainasta ydinsaastepilvi, joka vähitellen laskeutui koko Pohjolan ylle. Ja viikonvaihteesta tuli säteilevämpi kuin kukaan osasi kuvitellakaan! – Oli tapahtunut maailman tähän asti pahin ydinvoimalaonnettomuus. Vähäpätöisellä suomalaisella mielenosoituksella oli itse asiassa lähes Ilmestyskirjan vitsauksia muistuttavat kulissit. Niissä vain ei mitään tiedetty. Suuri itäinen naapurimaamme on aina yhtä salaperäinen. Vaikka järjestelmät muuttuvat ja tsaarit vaihtuvat, tietoa pantataan samalla tavalla.”
Tšernobylistä ei tullut tuoreeltaan isoa uutista Kotimaassa
Tiistain 6. toukokuuta lehdessä uutisoitiin lyhyesti jo Kirkkojen maailmanneuvoston myötätuntosähke Neuvostoliiton jäsenkirkolle ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi: ”Radioaktiivisen säteilyn kohteina olevat ihmiset Neuvostoliitossa ja muissa maissa ovat ajatuksissamme ja rukouksissamme näinä päivinä.”
Muita uutisia aiheesta ei ollut. Pääkirjoituksen aihe oli ”Kirkko mainostajana”.
Torstain 8. toukokuuta, perjantain 9. toukokuuta ja tiistain 13. toukokuuta lehdissä Tšernobylin katastrofista ei ollut sanaakaan. Suurimmat uutiset tulivat kirkolliskokouksesta, joka pohti piispan- ja papinviran olemusta sekä naispappeutta.
Seuraavissakaan toukokuun lehdissä Tšernobyl ei ollut uutinen. Tiistaina 20. toukokuuta Kotimaan suoraan linjaan soittaneiden joukossa oli kaksi ydinvoimalaonnettomuudesta huolestunutta. Tšernobylista puhuttiin myös mielipidesivulla.
Kesän kynnyksellä 29. toukokuuta ilmestyneessä Kotimaassa oli jälleen lyhyt uutinen, jossa kerrottiin Luterilaisen maailmanliiton tarjonneen apuaan Tšernobylin reaktorionnettomuuden uhreille Neuvostoliitossa olevien jäsenkirkkojensa välityksellä. Venäjän ortodoksisen kirkon metropoliitta Filaretin kerrottiin vastaussähkeessään kiittäneen avuntarjouksesta ja esirukouksesta.
Ilmoita asiavirheestä