Kotimaa24 kysyy – Seppo Rissanen vastaa

RissanenSeppoKotimaa24 listasi Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajalle Seppo Rissaselle kysymyksiä, joista osa on noussut Kotimaa24:n lukijoiden kommenteista.

Kotimaa24 julkaisee tämän uutisen alla myös Rissasen kirkkoherroille lähettämän kirjeen. Julkaisuun on kysytty toiminnanjohtajan lupa. Kirjeessään Rissanen kertoo muun muassa Lähetysseuran rekrytointiperiaatteista.

Seuraaviin kysymyksiin Rissanen on vastannut tänään torstaina sähköpostitse Genevestä:

Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen. Olet tällä hetkellä Genevessä Luterilaisen maailmanliiton neuvoston kokouksessa. Millä tavalla kirkkojen edustajat, kirkot tai ekumeeniset yhteisöt ovat reagoineet siihen, että SLS on lähettämässä parisuhteensa rekisteröineen parin lähetystyöhön Kambodzhaan?

– Suomessa käydyn keskustelun vuoksi olemme käyneet Luterilaisen maailmanliiton johdolla kumppaneidemme kanssa läpi tapahtumat. Tässä yhteydessä ei ole tullut esiin mitään uutta.

Olet lähettänyt seurakuntien kirkkoherroille kirjeen, jossa perustelet paljon huomiota herättänyttä parisuhteensa rekisteröineiden rekrytointia lähetystyöhön. Miksi lähetit kirjeen ja keille kaikille se on lähetetty?

– Kirje lähetettiin seurakuntiin, koska eri puolilta oli toivottu lisää tietoa vuosikokouksesta. Se on lähetetty kirkkoherroille. Vastaavasti on kokouksesta informoitu myös muut Lähetysseuran jäsenet eli muut jäsenyhteisöt ja henkilöjäsenet.

SLS:n ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson kertoi Kotimaa24:n
haastattelussa
, että alueen, jolle parisuhteen rekisteröinyt pari on menossa työhön, kirkkojen kanssa käytiin keskusteluja. Steffansson kertoi, etä Kambodzhan/Singaporen kirkko asetti tulijoille rajoituksia osallistua julistus- ja kasvatustyöhön, mutta kehitysyhteistyötä voi kirkon puolesta tulla tekemään. Steffanssonin mukaan rajoituksien syynä on paikallisen kirkon erilainen käsitys homoseksuaalisuudesta. Kotimaa24:n uutisen jälkeen Lähetysseuran viestintäpäällikkö Paula Laajalahti kirjoitti uutisen kommenttiosiossa, ettei SLS olisi tarjonnut näitä työntekijöitä Kambodzhan kirkon palvelukseen. Onko todella niin, että SLS lähettää vielä nykypäivänä papin ja työntekijän johonkin maahan kysymättä yhteistyön tai työyhteyden mahdollisuutta maassa olevalta kirkolta? Mikä on ollut SLS:n ja kirkon välisen keskustelun sisältö ja tarkoitus?

– Silloin, kun henkilölle on suunniteltu tehtävä, jonka lähtökohtana ei ole yhteistyökumppanilta tullut pyyntö, käytäntö on johdonmukainen. Edeltäjän kanssa toimittiin samoin. Lähetysseura kertoo kuitenkin tällaisissa tilanteissa alueelle tulevista työntekijöistään kumppaneille.

Kirjoitat kirjeessäsi kirkkoherroille: ”Yhteistyösuhteissaan kumppaniensa kanssa Lähetysseura konsultoi kulloistakin kumppania sitä koskevista lähettämispäätöksistä. Kambodzhaan nyt siunatuista lähetystyöntekijöistä on neuvoteltu alueen yhteistyökumppanien kanssa ja niiltä saatiin hyväksyntä. Lähetysseura ei lähetä työntekijöitä ulkomaiseen työhön vastoin kumppanin tahtoa.” Lisäksi kerrot, että SLS noudattaa rekrytoinnissa kolmea kriteeriä ulkomaiseen työhön, joista yksi on ”yhteistyökumppanin kutsu ja suostumus vastaanottamiseen”. Kuka on kutsuja ja vastaanottaja ja mikä on paikallisen kirkon kanta ja suhde näihin työntekijöihin?

– Yhteistyökumppanin kutsu ja suostumus tarvitaan luonnollisesti silloin, kun työntekijämme on menossa yhteistyökumppanin työhön. Silloin, kun työntekijä ei mene kumppanin työhön, se saa tiedon työntekijästämme.

Kotimaa24:n kommenttiosiossa on esitetty väite, että vuosikokouksessa olisi ennen äänestystä (siitä voidaanko parisuhteen rekisteröineitä lähettää lähetystyöhön) annettu ymmärtää, että henkilöt ovat menossa Kambodzhaan kirkon palvelukseen. Mitä vastaat väitteeseen?

– Asian käsittelyn aikana kukaan toimivasta johdosta ei käyttänyt puheenvuoroja, joten en tiedä, mistä tällainen tieto on peräisin.

Kaikki seurakunnat ovat Suomen Lähetysseuran jäseniä. Kuka tämän päätöksen on tehnyt ja milloin se on tehty? Ovatko seurakunnat päättäneet itsenäisesti liittymisestään SLS:n jäseneksi?

– Suomen Lähetysseuran jäseniä ovat sääntöjen mukaan seurakunnat. Ne kaikki on sen mukaan kutsuttu vuosikokoukseen. Seurakunta voi päätöksellään lähettää tai olla lähettämättä edustajansa. Käytännössä kaikki seurakunnat ovat osallistuneet päätöksentekoon ja Lähetysseuran työn tukemiseen eri tavoin vuosien varrella. Lisäksi Lähetysseuran jäsenyyttä voivat anoa yhteisöt. Henkilöjäsenyyttä ei voi enää anoa, mutta aiempien sääntöjen nojalla henkilöjäseniä on vielä. Lähetysseuran vuosikokous voi lisäksi hyväksyä kunniajäseniiksi henkilöitä.

Utsjoen seurakunta
ilmoitti
laittavansa yhteistyön SLS:n kanssa poikki ensi vuoden alusta alkaen. Rikosoikeuden professorin
mukaan
päätös voi olla hallintolain vastainen. Mitä ajattelet Utsjoen seurakunnan toiminnasta?

– Seurakunta päättää osallistumisestaan lähetystyön tukemiseen. Jos päätös ei ole ollut hallintolain mukainen, seurakunta varmaan muuttaa päätöstään. Lähetysseuraa ja seurakuntaa koskevat työhön ottamisessa samat kirkon päätökset, joita olemme tarkkaan noudattaneet.

Seppo Rissasen vuosikokousta koskeva kirje kirkkoherroille,
Lähetysseuran jäsenyhteisöille ja henkilöjäsenille:

Helsinki 11.6.2013

Kunnioitettu kirkkoherra

Suomen Lähetysseuran vuosikokouksen äänestys lauantaina 8.6.2013 koskien suhteensa rekisteröineiden työntekijöiden rekrytoimista ja lähettämistä lähetystyöhön on synnyttänyt kysymyksiä. Koska kaikkien Lähetysseuran kautta kirkon lähetystyöhön osallistuvien seurakuntien edustus ei ollut paikalla, haluan saattaa sinun ja kauttasi seurakuntasi päättävien elimien tietoon seuraavan.

Lähetysseuran rekrytointiperiaatteet

Lähetysseuraa sitovat rekrytoinnissa voimassaolevat lait ja oman kirkkomme käytännöt.

Lakien säätely

Lähetysseura noudattaa työntekijöiden rekrytoinnissa ulkomaiseen työhön kolmea valintakriteeriä:

1. työntekijän pätevyys valittavaan tehtävään

2. työntekijän kristillinen vakaumus ja kutsumus lähetystyöhön

3. yhteistyökumppanin kutsu ja suostumus vastaanottamiseen.

Kaikkien näiden valintakriteerien tulee täyttyä valintaa tehtäessä. Lähetysseura rekrytoi työhönsä parhaat ammattiosaajat. Yhdenvertaisuuslaki kieltää erikseen mainiten syrjinnän sukupuolisen suuntautuneisuuden perusteella. Työhönottopäätöstä ei voi ohjata henkilön siviilisääty. Rikoslaki määrittelee rangaistavaksi työsyrjinnän mm. seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä säätää, ettei työnantaja voi julkistaa työntekijöidensä yksityiselämään liittyviä asioita, mm. siviilisäätyä ja perhesuhteita. Työnantajaa lisäksi sitoo henkilötietolain säädös arkaluonteisen asian, mm. seksuaalisen suuntautuneisuuden suojaamisvelvoite.

Kirkon käytännöt

Kirkolliskokouksen päätöksen (2010) mukaan rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ei ole este toimia kirkon työssä, luottamustehtävässä tai virassa. Kirkon lähetysjärjestönä Lähetysseura on säännöissään sitoutunut oman kirkkomme tunnustukseen, kirkkojärjestykseen ja päätöksiin. Kaikki lähetysjärjestöt ovat adventtikirjeessään seurakunnille 2011 ilmoittaneet noudattavansa rekrytoineissaan maamme lakeja ja ihmisoikeussopimuksia. Kirkon päätösten noudattamista edellyttää myös kirkkohallituksen ja lähetysjärjestöjen kesken solmittava perussopimus, joka on edellytyksenä kirkon lähetysjärjestönä toimimiselle.

Kirkolliskokouksen periaatteita ja päätöksiä noudatetaan ja toteutetaan seurakunnissa, joissa toimii parisuhteensa rekisteröineitä työntekijöinä ja luottamushenkilöinä.

Kuten piispa Matti Repo, Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja, totesi vuosikokouksessa, kirkolliskokous perusti kantansa kahdelle pilarille:

1. Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Ihmisoikeudet ja ihmisarvo ovat jakamattomat.

2. Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen liitto.

Lähetysseura seuraa näitä periaatteita.

Päättäessään rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan kirkolliskokous ei määritellyt kantaansa homoseksuaalisiin parisuhteisiin. Kirkolliskokous totesi, että asiasta on nähtävissä vastakkaisia Raamatun tulkintalinjoja. Toiset päätyvät homoseksuaalisuuden torjuvaan tulkintaan ja korostavat homoseksuaalisuutta koskevia Vanhan ja Uuden testamentin kieltoja. Toiset korostavat Kristuksen tapaa kohdata syrjittyjä ihmisiä. Kumpaakin kantaa on kunnioitettava.

Ulkomaiset yhteistyökumppanit

Yhteistyösuhteissaan kumppaniensa kanssa Lähetysseura konsultoi kulloistakin kumppania sitä koskevista lähettämispäätöksistä.  Kambodzhaan nyt siunatuista lähetystyöntekijöistä on neuvoteltu alueen yhteistyökumppanien kanssa ja niiltä saatiin hyväksyntä. Lähetysseura ei lähetä työntekijöitä ulkomaiseen työhön vastoin kumppanin tahtoa.

Olen Lähetysseuran toiminnanjohtajana keskustellut rekisteröityneessä parisuhteessa olevien työntekijöidemme rekrytointiin liittyvistä näkökohdista mm. Etiopian Mekane Yesus -kirkon johdon sekä Luterilaisen maailmanliiton että Kirkkojen maailmanneuvoston johdon kanssa. Ekumeenisessa kirkkoperheessä tunnetaan tämän kysymyksen kipeys. Luterilainen kommuunio käy asiaa koskevaa keskustelua sekä yhteisön jäsenkirkkojen sisällä että niiden kesken. Tästä nk. Emmaus-matkasta, keskustelusta eri tavoin ajattelevien ja Raamattua tulkitsevien kristittyjen ja kirkkojen kesken on kyse myös oman kirkkomme seurakunnissa sekä Lähetysseuran yhteistyökirkossa.

Lähetysseura on sitoutunut puolustamaan ihmisoikeuksia ja mm. seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ulkomaisessa työssään. Se toimii samojen periaatteiden mukaan myös omassa rekrytoinnissaan Suomessa. Olemme todenneet tämän usean vuoden ajan, kun mm. eräät seurakuntayhtymät ovat asiaa yksityiskohtaisesti kysyneet.

Seurakuntasi tukea tarvitaan

Pyydän sinun ja seurakuntasi tukea ja esirukousta. Tukea ja esirukousta tarvitsee homoseksuaalisuudesta käytävä, erilaisia raamatuntulkintoja kunnioittava keskustelu seurakunnissa ja kirkossa. Sitä tarvitsee Lähetysseuran työ ja sen taloudellisen vakauden säilyttäminen. Sitä tarvitsevat yhteistyökirkkomme ja kirkkojenvälinen yhteistyö. Keskustelua ei ole tarpeen pelätä. Päinvastoin, se on Jumalan perheväen yhdessä elämisen ja toimimisen, yhteisen todistuksen ja keskinäisen luottamuksen ydinsäie.

Olen käytettävissänne, mikäli on tarvetta jatko- tai lisäkeskusteluun.

Liitän oheen vuosikokousuutisen, joka antaa kokonaiskuvan kokouksen kulusta ja päätöksistä.

Jätän Lähetysseuran työn rukoustenne kantamaksi luottaen siihen, että työmme voi jatkua seurakuntanne tuella myös tulevaisuudessa.

Kunnioittaen,

Seppo Rissanen

toiminnanjohtaja 

LIITE:  vuosikokousuutinen

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTurku julkaisi vuosikertomuksen – pääosassa Aarre Kantojuuri
Seuraava artikkeliVantaan seurakunnat lykkää siirtymistä Kirkon palvelukeskukseen

Ei näytettäviä viestejä