Kiinnostus seurakuntavaalien ehdokkuuteen on pysynyt vakaana tai vähentynyt. Monessa seurakunnassa näppituntuma maanantaina juuri ennen ehdokasasettelun päättymistä oli, että nuoria tai nuoria aikuisia oli entistä vaikeampaa saada ehdolle. Kotimaa selvitti ehdokasasettelun sujumista soittokierroksella eri seurakuntiin.
– Parin listan edustajilta tuli viestiä, että on ollut vaikeampaa saada ylipäätään ehdokkaita. En ole nähnyt uusia nuoria ehdokkaita, viime vaaleissa valittiin kolme alle kolmikymppistä. Heistä kaksi on ehdolla, kertoo Vantaan Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka.
Moni painotti, että opiskelupaikan perässä pian muuttavalle nuorelle tai ruuhkavuosia elävälle vanhemmalle on vaikea sitoutua luottamustoimeen. Moni nuori muuttaa pois kotipaikkakunnaltaan opiskelujen tai töiden perässä, jolloin kausi luottamushenkilönä jäisi vajaaksi. Tuoreet vanhemmat taas elävät arkea, jossa on vaikea sitoutua kokonaisvaltaisesti luottamustoimeen.
Partiolaisten listat laskevat ehdokkaiden keski-ikää
Joissakin seurakunnissa on onnistuttu houkuttelemaan listoille myös nuoria. Kirkkonummen suomenkielisessä seurakunnassa on ensi kertaa jopa nuorten oma lista, kertoo vs. kirkkoherra Hannu Suni ilahtuneena.
– Vanhin heistä on alle 40-vuotias, mutta kuusi muuta ovat alle parikymppisiä.
Samansuuntaisen viestin kertoo Kaarinan kirkkoherra Ville Niittynen.
– Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on sellainen perinteinen ilmiö, että partiolaiset ovat aktiivisia vaaleissa, mikä puolestaan näkyy ehdokaslistoilla ehdokkaiden keski-iän laskuna.
Niittynen kertoo, että kirkkovaltuustossa partiolaisilla on yli kolmannes paikoista.
– Partiolaiset toimivat täällä seurakuntien siipien suojassa, ja he saavat hyvin mobilisoitua omaa väkeään äänestämään.
Vaalisäännöksen muutos voi vaikuttaa alentuneeseen ehdokkuusintoon
Mikä ehdokasmäärää sitten pienentää?
Kirkkoherra Niittysen mukaan nykyään sitoutuminen luottamustehtäviin on yleisesti aiempaa vähäisempää myös kuntatasolla ja yhdistyksissä. Kolmekymmentä vuotta sitten ihmiset olivat aktiivisempia osallistumaan seurakuntahallintoon, joka voi nykyisin tuntua monesta ihan vieraalta maailmalta, hän sanoo.
Yhtenä syynä voi olla viime keväänä tullut eräs vaalisäännöksen muutos, pohtii Lahden seurakuntayhtymään kuuluvan Nastolan seurakunnan kirkkoherra Kari Eskelinen. Muutoksen mukaan seurakuntavaalien ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi toimia samassa seurakunnassa vaaleissa esimerkiksi vaalilautakunnan jäsenenä tai vaalitoimitsijalla.
– Seurakuntavaaleissa on mukana aika pienet piirit. Kun perheenjäsen ei voi toimia vaaleissa, joissa itse on ehdolla, ihmisten kiinnostus on lopahtanut. Se ei ole ainut syy mutta yksi monista.
Vasemmisto ja oikeisto samalle listalle Viitasaaressa
Seurakunnan luottamushenkilöiden määrään vaikuttaa myös ikääntyminen, toteaa Viitasaaren kirkkoneuvoston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula Keski-Suomesta. Hän kertoo, että Viitasaaressa päätettiin yhdistää löyhästi kaksi puoluetaustaista listaa yhdeksi, jolloin seurakuntavaalit ovat käytännössä henkilövaalit. Aulan mukaan edellisissä vaaleissa oli mukana myös perussuomalaisten lista, mutta sitä ei tällä kertaa tullut.
– Meillä on ollut kymmeniä vuosia kaksi listaa: keskustan, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien sekä sosiaalidemokraattien ja muun vasemmiston. Meillä on ollut hyvä yhteistyön meininki, ja siksi päätettiin laittaa ne yhteen nimellä Yhdessä olemme enemmän.
Suuria linjaerimielisyyksiä listan ehdokkailla ei ole, Aula pohtii. Silti ehdokasmäärät ovat pienemmät kuin neljä vuotta sitten.
Rautavaaran kirkkoherra on tyytyväinen sopuvaaleihin
Kaikissa seurakunnissa vaalien ehdokasasettelussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Pohjoissavolaisessa Rautavaaran seurakunnassa käydään tälläkin kertaa sopuvaalit, kertoo kirkkoherra Juha Luukkonen.
Rautavaaralla ehdokkaita on yhtä paljon kuin jaossa olevia luottamushenkilöpaikkoja. Eri ryhmittymät neuvottelevat keskenään, miten paikat jakautuvat tasapuolisesti. Luukkonen on tilanteeseen tyytyväinen.
– Parempihan se on, että saamme sellaisia ihmisiä, jotka ovat oikeasti paikalla kokouksissa ja kiinnostuneita itse asiasta. Meillä on ollut toimiva porukka, sitoutunutta väkeä. Samat ihmiset ovat mukana vapaaehtoisina kirkkokahveilla, lähetyskahveilla ja muussakin toiminnassa.
”Perspektiivi kaventuu jos päättämässä ovat vain aktiiviseurakuntalaiset”
Rekolan kirkkoherran Laura Maria Latikan mukaan ihannetilanne olisi sellainen, että neuvostossa olisi rinta rinnan niin kokeneita konkareita kuin innokkaita ensikertalaisiakin, nuoria ja vanhoja, seurakunta-aktiiveja ja harvoin kirkossa käyviä.
– Tällaisessa suurkaupunkiympäristössä tarvitsemme päättäjiksi niitäkin, jotka eivät toimi seurakunnassa aktiivisesti. Suurin osa seurakuntalaisista osallistuu lähinnä konsertteihin ja joulunajan tilaisuuksiin. Kaventaa perspektiiviä, jos päättämässä on vain aktiiviseurakuntalaisia.
Yhteistyökykyisten ja motivoituneiden luottamushenkilöiden vaikutus näkyy myös muissa päätöksentekoelimissä. Esimerkiksi Viitasaarella seurakunnan päättäjät kokoontuvat yhdessä kaupungin johdon ja paikallislehden edustajien kanssa keskustelemaan kotikaupungin kehittämisen asioista.
Näistä kokoontumisista seuraa usein käytännön yhteistyötä esimerkiksi vapaaehtoistyön edistämiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyen, Maria Kaisa Aula kertoo.
– Mukana on toisinaan myös väkeä vapaa- ja helluntaiseurakunnista. Isompien toimijoiden vastuulla on ottaa kaikki mukaan kehittämään omaa paikkakuntaa.
Seurakuntavaalien virallisia ehdokasmääriä ei ollut julkistettu, kun tämä juttu tehtiin ja Kotimaa-lehti meni painoon.
Seurakuntavaalit 2018
• Vaaleissa valitaan 400 seurakuntaan noin 9 000 luottamushenkilöä. Heidän kautensa kestää neljä vuotta.
• Vaalien ennakkoäänestys 6.–10. marraskuuta.
• Vaalipäivä 18. marraskuuta.
• Vaalien tunnuksena on #minunkirkkoni.
Kuva: Olli Seppälä. Paavalin kirkolla Helsingissä etsittiin elokuussa ehdokkaita seurakuntavaaleihin.
Lue myös:
Alustavien tietojen mukaan seurakuntavaalien ehdokasmäärä vähentynyt monissa suurissa kaupungeissa
Seurakuntavaalien valtakunnalliset vaaliohjelmat kertovat arvoista
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.