Kotimaa-säätiön vuosittain jakaman Kotimaan uskontojournalismipalkinnon saavat Vartija-lehden päätoimittajat Matti Myllykoski ja Mikko Ketola.
Palkinnon perusteluissa todetaan, että Myllykoski ja Ketola ovat pitkäjänteisesti tehneet pienilevikkistä mielipidelehteä, joka näkyvyydestään huolimatta on sitkeästi pitänyt kiinni omasta näkökulmastaan: se käsittelee analyyttisesti ja kriittisesti rajapintoja, joissa törmäilevät uskonto, kirkko, yhteiskunta, politiikka, maailmankuva, etiikka ja kulttuuri.
Vartija alkoi ilmestyä 1888, ja on niin ollen nyt 130-vuotias. Viime vuosina Vartija on muiden lehtien tavoin kohdannut printtilehden haasteet ja on pienenevistä resursseista huolimatta pitänyt pintansa. Vuodesta 2017 se on ilmestynyt vain verkossa e-lehtenä. Tämän vuoden alusta Vartija on ollut vapaasti kaikkien luettavissa.
Myllykoski on ollut Vartijan päätoimittajana vuodesta 2000 ja Ketola vuodesta 2010.
Palkintoperustelujen mukaan Kotimaan uskontojournalismipalkinnon myöntäminen Vartija-lehden päätoimittajille on samalla kannanotto näkemyksellisen ja marginaalissa olevan uskontojournalismin puolesta. Vartija taustoittaa, sanoittaa ja analysoi uskonnon kipeitä asioita aikana, jolloin uskonnon lukutaito korostuu uutistulvan äärellä.
”Uskonto on usein vain askeleen päässä”
Matti Myllykoski, 60, ja Mikko Ketola, 55, päätoimittavat Vartijaa vapaaehtoispohjalta. Kumpikin työskentelee Helsingin ylioston teologisessa tiedekunnassa, Myllykoski kirjastossa johtavana tietoasiantuntijana ja Ketola kirkkohistorian yliopistonlehtorina.
Vartija pyrkii jutuissaan tarjoamaan punnittua tietoa ja hyvin avattuja kysymyksiä maailmassa, joka polarisoituu ja jossa puhe uskonnosta yksinkertaistuu, sanoo Matti Myllykoski.
Vartija ei Myllykosken mukaan varsinaisesti käsittele hengellisyyden kysymyksiä, vaan rajapintoja, joissa uskonto ja kulttuuri, ihminen ja yhteiskunta kohtaavat.
– Uskonto on usein vain askeleen päässä kaikkia ihmisiä koskevista yleisinhimillisistä kysymyksistä. Esimerkiksi ilmastomuutos pakottaa hajuttoman ja mauttoman eurooppalaisen ihmisen kysymään identiteettiään ja elämäntapaansa ja uskonnon vaikutusta siihen, Myllykoski sanoo.
Mikko Ketola tekee eron verkossa olevan nopean Vartijan ja e-lehtenä ilmestyvän hitaan Vartijan välillä. Verkon ja lehden sisältö on pääasiassa eri.
– Olen huomannut, että meillä naiset kirjoittavat enemmän verkkoon, miehet puolestaan lehteen. Kun professori Heikki Räisänen kuoli, Seurakuntalainen.fi kysyi muistoja hänestä vain miehiltä. Me teimme vastaiskun ja kysyimme muistoja vain naisilta.
Matti Myllykosken mukaan uskonto näyttäytyy nyky-yhteiskunnassa ameebamaisena, vaikeasti hahmotettavana osa-alueena, jota ei voi lokeroida.
– Vartijassa uskontojournalismi käsitetään laajasti, ei vain kirkkoon ja uskontoihin ilmiselvästi liittyvänä tapana tarkastella asioita. Ylipäätään uskontojournalismi Suomessa on hyvissä kantimissa niissä medioissa, joissa se on pääasia, mutta muualla ei ole uskontoon erikoistuneita toimittajia ja aiheen käsittely on sattumanvaraisempaa, Mikko Ketola sanoo.
Säätiö palkinnon takana
Uskontojournalismipalkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tavoitteena on sääntöjen mukaan ”kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen”.
Tarkoitustaan säätiö toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985.
Uskontojournalismipalkinnon saaja julkistetaan vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä.
Viime vuonna ensimmäistä kertaa jaetun Kotimaan uskontojournalismipalkinnon saivat Yle Radio 1:lle Horisontti-ohjelmaa vuonna 2017 tehneet toimittajat Anna Patronen, Samuli Suonpää ja Ville Talola.
Kuva: Olli Seppälä. Matti Myllykoski (vas.) ja Mikko Ketola.
Lue myös:
Ensi kertaa jaettava Uskontojournalismipalkinto Horisontti-ohjelman tekijöille
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.