Kotka-Kymin kirkkoherraksi valittu Juha Ropponen: Papin kannattaa mennä toreille ja turuille tapaamaan ihmisiä

Juha Ropponen palasi juurilleen Kotkaan. Lokakuun alussa hänet valittiin Kotka-Kymin seurakunnan kirkkoherraksi. Kuva: Emilia Pulkki

Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuusto on valinnut seurakuntansa vt. kirkkoherra Juha Ropposen äänin 22-11 kirkkoherraksi. Kokous pidettiin 1.10.2024.

Kirkkoneuvosto oli esittänyt kirkkovaltuustolle, että virkaan valittaisiin kenttärovasti evp. Timo Waris. Pohjaesitykseen tehtiin kuitenkin kirkkovaltuustossa kannatusta saanut vastaehdotus. Ropposen valintaan johtanut äänestys toteutettiin suljettuna lippuäänestyksenä. Juha Ropponen aloittaa kirkkoherran virassa alkuvuodesta 2025.

Vuonna 1968 Kotkassa syntynyt ja koulut käynyt Juha Ropponen vihittiin papiksi 18 vuotta sitten.

Hän on työskennellyt Kotka-Kymin seurakunnan lisäksi pääkaupunkiseudun seurakunnissa muun muassa vt. kirkkoherrana sekä Suomen Pipliaseurassa ja Kirkkopalveluissa. 

Ropposella on poikkeuksellisen monipuolinen työura myös ajalta ennen pappisvihkimystä. Hän on toiminut muun muassa Suomen Painiliiton johtajana. Hänen kaudellaan Suomi ja Marko Yli-Hannuksela ylsi olympiapronssiin Sydneyn olympialaisissa. Lisäksi painin EM-kisat järjestettiin Seinäjoella.

– Kaikessa johtamisessa on hyvin paljon samaa. Ihmiset pitää saada innostumaan. Työ pitää saada organisoitua. Ihmisiä pitää palkita ja koneiston pyöriä.

KOTKA-KYMIN SEURAKUNTA on yhdistetty kolmesta seurakunnasta ja sen on Suomen 13. suurin seurakunta.

– Kotka-Kymi eroaa paljon pääkaupungin seurakunnista muun muassa siinä, että täältä on purettu yhtymärakenne. Hallinnollista päällekkäisyyttä on pääkaupunkiseutua paljon vähemmän. Yhtymäajoille ei löydy montaa kaipaajaa.

Juha Ropposen mukaan kotkalainen identiteetti on erilainen kuin esimerkiksi Helsingissä tai Vantaalla.

– Oli seurakunnan jäsen tai ei, kaikki tietävät kirkon olevan keskellä kylää.

– Jos pääkaupunkiseudulla sanoo olevansa pappi, ensimmäinen kysymys on että minkä kirkon. Täällä ensimmäinen kommentti on, että meidän lapset ovat olleet seurakunnan kerhossa ja tykänneet siitä.

Kirkon jakaantuminen esimerkiksi avioliittokysymyksessä ei ainakaan Ropposen mielestä näy kotkalaisessa arjessa.

– Samaa sukupuolta olevien ihmisten vihkiminen varmaan jakaa seurakuntaa, mutta ei se tule arjessa esille eikä ole repivä kysymys. Suuri huoli on siitä, että lapsia syntyy hyvin vähän, ja se, että työpaikkojen määrän suhteen ollaan kaltevalla pinnalla. Venäjän rajan kiinni menemisellä on ollut myös siihen vaikutusta.

– Nyt on suuria odotuksia työllisyystilanteen paranemisen suhteen, jos Kotkaan rakennetaan akkutehtaita. Kotka on yksi niiden mahdollisista sijoituspaikoista.

Kotka-Kymin seurakunnassa on perinteisesti vahvaa pohjaa maahanmuuttajaien kanssa tehtävään työhön. Seurakunnalla ja kaupungilla on yhteinen viranhaltija.

– Käytännössä maahanmuuttajatyö on menemistä sinne missä nämä ihmiset ovat, verkostoitumista ja palvelujen rakentamista.

Astuessaan ulos Karhulan seurakuntakeskuksesta Juha Ropponen näkee entisen lukionsa, Karhulan lukion. Hän on Kymin seurakunnan kasvatti, eikä katso kuuluvansa mihinkään herätysliikkeeseen.

– Nuoruudessani Kymin seurakunnassa meillä ei ollut koskaan puhetta herätysliikkeistä. Ajattelin herätysliikkeiden liittyvän lähinnä kirkkohistorian oppikirjoihin. Vasta teologiaa opiskellessa huomasin, että monet kuuluvat johonkin herätysliikkeeseen.

–  Ehkä Kymin seurakunta oli tavallaan körttiläinen, vaikka sitä ei koskaan mainittu. Langinkoskella painottui enemmän viidesläisyys.

– Pappina herätysliikkeeseen sitoutumisessa näen vähän samaa kuin puoluepoliittisessa sitoutumisessa. Jos on pappi, niin pitää tulla kaikkien kanssa toimeen. En tahdo jaotella ihmisiä herätysliiketaustan mukaan. Joskus olen kyllä käynyt herättäjäjuhlilla, veisaaminen siellä on hienointa.

JUHA ROPPOSEN jaksamisesta pitää huolta perhe ja iso punainen villakoira. Puoliso Reetta Kettunen työskentelee Helsingissä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteerinä.

– Iloa tuottava asia on myös iso summalainen 44-vuotias puuvene, joka vaatii täydellisen keskittymisen. Ajamme venettä lähinnä Kotkan ja Haminan saaristossa, kerran olemme käyneet Hangon toisella puolen.

Ropposen mukaan idässä on paljon vähemmän sählinkiä ja vähemmän veneitä.

Pyydettäessä Ropponen listaa esikuviaan. Ensimmäisenä hän mainitsee Jari Pennasen, Haminan eläkkeellä olevan kirkkoherran. Perusteina ovat Pennasen avoimuus, luontevuus ja läsnäolon taito. Toisena esikuvana on Kaiku Mäenpää, Lohjan eläkkeellä oleva kirkkoherra. Ropponen sanoo, että häneen teki vaikutuksen Mäenpään tapa toimia vaikeissa henkilöstöolosuhteissa.

Kolmantena hän nostaa esille Herttoniemen pitkäaikaisen kirkkoherran Veijo Vatkan, joka oli hyvällä tavalla perinteitä kunnioittava.

– Se näkyi esimerkiksi diakoniatyössä ja syrjäytyneiden auttamisessa.

Neljäntenä esikuvanaan Juha Ropponen mainitsee Hämeenkylän eläkkeellä olevan kirkkoherran Jukka Nevalan, koska hän puhuu kirkosta aina kauniisti kaikissa tilanteissa.

ROPPONEN SANOO, ettei hänellä ole työlleen varsinaista slogania, mutta silti tavallaan on.

– Keväällä saimme päätökseen seurakunnan strategiatyöskentelyn. Yksi keskeinen ulostulo siitä on ”Menkää sinne missä ihmiset ovat”. Tahdon osaltani rohkaista itseäni ja muita pappeja siihen, että oman alueen ihmiset tulevat tutuiksi. Käytännössä se tapahtuu esimerkiksi toreilla, uimahalleissa, urheilutilaisuuksissa.

–  Kaikkia ihmisiä kannattaa morjenstaa ja mieluummin tehdä sen ensimmäisenä.

Pappeuden Ropponen kertoo käsittävänsä elämäntapana.

–  Olen päätynyt tähän näkemykseen, koska olen tehnyt paljon muutakin. Toki ymmärrän sen olevan helppoa minulle, koska kotona ei ole huolehdittavia lapsia. Elämäntilanteeni sallii sen, että voin olla kaksin käsin pappina, ja tämä on hienoa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTällä viikolla sattuvasti sanovat Anni Mikkelsson, Sofi Oksanen ja Alexander Stubb
Seuraava artikkeliNäkökulma: Aleksis Kivi sanoitti suomalaisuutta kristinuskon vankalla kulttuuripohjalla seisten

Ei näytettäviä viestejä