Paraisilla kirkko ja peruskoulu ovat lähteneet poikkeukselliseen yhteistyöhön. Seurakunta, oppilaat ja opettajat laativat yhdessä QR-seikkailun, jonka periaatteena on, että kirkossa saa koskea kaikkeen.
Lasten päitä kurkistelee Paraisten keskiaikaisen kirkon saarnastuolista. Koivuhaan koulun 6A-luokkalaiset etsiskelevät tuolista kiivaasti jotain. Saarnastuolin portaissa tungeksii lisää varhaisnuoria.
Lopulta etsitty löytyy: QR-koodi. Lapset lukevat sen tabletilla ja siirtyvät nopeasti syrjään katsomaan videota, joka avautui koodista. Videolla näkyy viidesluokkalainen lapsi, joka kertoo saarnastuolin historiasta. Lopuksi tulee vihje, mistä löytyy seuraava QR-koodi, ja sinne tulee kova kiire.
Lapsia konttailee arkailematta alttaripöydän juuressa etsimässä koodeja. Muutamat ovat istuutuneet mutkattomasti alttarin polvistumiskorokkeelle kuuntelemaan, mitä tabletilla kerrotaan. Urkuparvella käy ryminä.
Kaksi tyttöä on saanut QR-vihjeeksi, että tällaisen merimiehet lahjoittivat kirkolle hyvin menneen merimatkan tai merihädästä pelastumisen jälkeen.
– Minä tiedän, mikä se on! huudahtaa toinen tytöistä ja juoksee kolehtihaavin luokse.
Sen QR-koodi ei kuitenkaan avaudu.
– Mietipä hetkisen. Mitähän merimiehet olisivat voineet lahjoittaa? Millä merimiehet liikkuivat? vinkkaa Länsi-Turunmaan suomenkielisen seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijä Mika Wallin.
Tytöt katsovat häntä hämmentyneinä eivätkä keksi. Sitten tulee oivallus. Votiivilaivan luona QR-koodi tärppää.
Kirkkopelko vähenee ja historia alkaa elää
Paraisten kirkon QR-seikkailu on toteutettu poikkeuksellisella koulun ja seurakunnan yhteistyöllä.
– Kirkon vieressä Vanhan Malmin puutaloalueella järjestettiin alkusyksyllä QR-koodiseikkailu. Minulla välähti, että hetkinen, tätähän voisi hyödyntää Kotikirkkoviikolla, kertoo Wallin.
Samaan aikaan Koivuhaan koulussa oli pohdittu, miten pystyttäisiin vähentämään lasten jännitystä ja pelkoa kirkossa. Voisiko kirkkoon järjestää toiminnallisen seikkailun? Koulussa innostuttiinkin Wallinin QR-ehdotuksesta heti.
Yhteistyöhön lähtivät viidennelle luokalle uskontoa opettavat luokanopettaja Ulla Selin ja rehtori Merja Huvila sekä digitutor ja luokanopettaja Turkka Kytöhonka. Viidennen luokan uskonnon jaksossa oli aiheena kotikirkko ja kirkkohistoria.
– Otimme periaatteeksi sen, että kaikkeen kirkossa saa koskea: että aina ei varoiteltaisi lapsia, että ole hiljaa äläkä koske, Länsi-Turunmaan suomenkielisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoinen taustoittaa.
Nopea projekti vaati pientä jälkisäätöä
Valmisteluaikaa oli vain pari viikkoa, ja työ polkaistiin pikavauhtia käyntiin. Koulu antoi toiveita, minkä tyyppisiä QR-videoiden sisällöt voisivat olla. Seurakunnassa Wallin teki lopulliset valinnat ja kirjoitti tekstit. Koulussa 12 viidesluokkalaista luki tekstit videolle, jotka Kytöhonka nauhoitti. Hän huolehti myös yleisesti tekniikasta ja antoi seurakunnalle tabletit käyttöön.
Kirkkoon kannettiin seurakunnan WLAN-reititin, Wallin sijoitti QR-koodit paikoilleen ja Kotikirkkoviikolla kukin luokka kävi kirkossa seikkailemassa Wallinin avustamana.
Seikkailuun tehtiin pieniä säätöjä matkan varrella. Esimerkiksi WLAN-reitittimen puhti ei riittänyt kiviseinien läpi, joten asehuoneessa ja ulkona olleet QR-koodit siirrettiin sisälle. Ensimmäisten kertojen jälkeen huomattiin, että aikaa kullekin ryhmälle tarvitaan oletettua enemmän. Seikkailulle olisi myös voinut laatia useita aloituspisteitä, jotta kaikkien ei tarvitsisi aloittaa yhdestä ja samasta.
– Mikäli aikaa olisi ollut enemmän, oppilaat olisivat saaneet myös nauhoittaa ja editoida itse videot, sanoo Kytöhonka.
Yhteistyön kitkattomuus yllätti kaikki
Videolla viidesluokkalainen Eemil lukee tekstin votiivilaivoista, ja kastemaljoista puolestaan samanikäinen Martta. Heidän mielestään projekti on ollut hauska, ja videot saatiin purkitettua nopeasti.
– Omaa ääntä oli kyllä outoa kuulla, Eemil naurahtaa.
Hänet yllätti votiivilaivojen ikä: hän ei ollut tullut ajatelleeksi, että ne voisivat olla niin kaukaa kuin 1700-luvulta. Samoin hänestä oli erikoista se, että jos seurakunnan jäsen pääsi arvossa ylemmäs, sai siirtyä penkkinumeroa lähemmäs kirkon etuosaa.
Martta oli ällistynyt siitä, että kirkkoja saatettiin ryöstää, ja häntä kiinnostivat kovasti kattomaalaukset.
Tällä hetkellä Paraisten kaikki suomenkieliset 4–6-luokat sekä muutama 3-luokka ovat käyneet QR-seikkailemassa. 7-luokkalaisten käynneistä neuvotellaan parhaillaan.
Yhteistyön kitkattomuus yllätti kaikki mukana olleet aikuiset, samoin se, miten innoissaan sekä videoita tehneet että seikkailua läpi käyneet lapset ovat olleet.
– Aika harvoin kirkossa pääsee minne tahansa, Selin miettii.
Huvila kuvailee, että QR-seikkailu oli hyvä esimerkki peruskoulun uuden opetussuunnitelman jalkauttamisesta: opetuksen sisältöä ei laadittu vain koulun sisällä vaan yhdessä koulun ulkopuolisen toimijan kanssa. Seikkailuun saatiin myös sisällytettyä uskonnon ja historian lisäksi musiikkia, kuvataidetta ja matematiikkaa.
Hauskin koodi aukesi urkujen luona
Muutama poika vaeltaa Paraisten kirkon käytävällä. He kertovat etsivänsä erästä logoa.
– Tai siis vaakunaa, yksi heistä huomaa korjata.
Yhdessä vihjeessä pitäisi löytää kristillinen symboli, joka on punaisen ympyrän sisällä.
– Kristillinen symboli? lapset ihmettelevät. – Mikä on kristillinen symboli?
Wallin vinkkaa, että se näkyy aina kirkon katolla ja se löytyy itse asiassa myös sanasta kristillinen. Lapset pyörittelevät hämmentyneinä silmiään. Yhtäkkiä joku hoksaa:
– Se on risti!
Vielä pitäisi löytää risti punaisen ympyrän sisältä.
Celina Sandell ja Greta Holmberg ovat ehtineet jo käydä seikkailun loppuun.
– Saatiin paljon uutta tietoa, ja tämä oli kivaa, he luonnehtivat.
Kummastakin hauskin koodi aukesi urkujen luona, jossa tuli esille urkumusiikkia. Kumpikin oli kuullut hämmentäviä tietoja, esimerkiksi siitä, miten pitkiä urkupillit ovat.
Koululle kirkko ei ole uhka vaan mahdollisuus
6A-luokan luokanvalvoja Elina Vermola kehuu sitä, miten lapset joutuivat seikkailussa paneutumaan.
– Tämä elävöittää kirkkohistorian ja -taiteen opetusta. On aivan eri asia löytää opitut asiat täältä kuin vain katsoa niitä kirjoista tai taululta, hän kuvailee.
– Ja tämä yhteistyö osoittaa myös, että koulu ei koe kirkkoa ja uskontoa rajaavana ja uhkaavana vaan mahdollisuutena.
Kaikki oppilaat alkavat olla valmiita, ja takit puetaan päälle. Englannin tunti odottaa.
– Saa tulla uudestaan! Wallin huikkaa heidän peräänsä. – Vaikka ilman pädejä.
Kuvat: Maria Kesti. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.
1. Kuvassa Wenla Kurvinen ja Saana Urpilainen huomaavat, mistä löytyy seuraava koodi. Alttarin polvistumiskorokkeella Benjamin Ahtinen ja Miro Kokkala seuraavat QR-koodista auennutta videota. Alttarikaiteeseen nojaa seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijä Mika Wallin, ja hänen takanaan näkyvät luokanopettaja Elina Vermola sekä oppilaat Greta Holmberg ja Celina Sandell.
2. Kuvakollaasi: Martta ja Eemil esiintyivät QR-seikkailun videoilla. Opettajat Turkka Kytöhonka ja Ulla Selin (kuvassa) olivat mukana kirkon ja koulun QR-yhteistyössä. b) Seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijä Mika Wallin tekee viime hetken järjestelyjä ennen 6A:n tuloa. c) Paraisten kirkkoon on kiinnitetty QR-koodit irrotettavilla lapuilla. Kuvassa Rasmus Forsman ja Luca Pakarinen ovat nappaamassa koodia.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.