Koulun monet uskot

Aiempaa monikulttuurisemmassa Suomessa uskonnon oppikirjoja täytyy tarjota myös vähemmistöryhmille. Koska vähemmistöuskontojen opetusmateriaalin tekeminen ei olisi kaupallisesti kannattavaa, oppikirjoista huolehtii valtio.

Ortodoksista, katolista, juutalaista ja islamilaista uskonnonopetusta saavien lasten ja nuorten oppikirjasarjat on julkaissut Opetushallitus.

Vähemmistöuskontojen oppikirjoissa uskonnonharjoitus, esimerkiksi jumalanpalvelukseen liittyvä tietous, on suuremmassa osassa kuin luterilaisen uskonnon oppi­kirjoissa. Myös kirkon tai uskontokunnan rooli opin tai totuuden esittäjänä korostuu.

Ortodoksisuus

Ortodoksinen uskontokirja -sarjan peruskoulun oppimäärän kirjoissa raamatunkertomukset, kirkon historia ja opetus käydään läpi oppilaiden kulloistakin kehitystasoa vastaavalla tavalla – ja tasokkaasti. Kuvitus on luonnollisesti hyvin ortodoksihenkinen.

Oppikirjoissa korostuvat kaikilla luokka-asteilla jumalanpalvelukseen ja kristittynä elämiseen liittyvät kysymykset. Kirkkohistoriassa huomiota kiinnittää vanhentuneena pidetyn uskonpuhdistus-sanan käyttö.

Ortodoksisina omaperäisyyksinä kirjoissa opetetaan myös Raamatun ulkopuolinen perinne Neitsyt Marian syntymästä sekä monien pyhimysten elämänvaiheet.

Katolisuus

Katolinen uskonto -sarjan yläasteen ja lukion oppikirjat antavat tiedollisesti rikkaan ja monipuolisen kuvan maailmanlaajuisen kirkon uskosta, historiasta, traditioista ja elämästä sekä Raamatusta.

Huomionarvoista on, että nykyinen tai edellinen paavi ovat saaneet kuvansa kirjoihin yli 20 kertaa.

Oppikirjat ovat katolisen kirkon muodollisesti hyväksymiä, minkä merkkinä alkulehdillä on piispallinen ”imprimatur” eli lupa painaa. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko eivät toimi näin.

Lukion oppikirja kertoo, että kirkko torjuu homoseksuaalisuuden, abortin ja ehkäisyn. Homosuhteet avioliiton veroisena kristillisenä parisuhteena torjuu myös ortodoksinen oppikirja. Koska luterilainen uskonnonopetus suhtautunee asiaan neutraaleimmin, samassa koulussa saatetaan opettaa moraalisista kysymyksistä oppilaille eri tavoin.

Juutalaisuus

Juutalaisen uskonnon oppikirjat Juutalainen maailmani ja Juutalaiset juhlapäivät ovat käännöksiä yhdysvaltalaisista alkuperäisteoksista. Kuvitus on mukautettu Suomen oloihin. Kirjat keskittyvät nimensä mukaisesti juutalaisen uskonnon ydinkohtien, tapakulttuurin, symboliikan ja vuodenkierron esittelyyn. Niiden myötä tutuksi tulevat myös monet hepreankieliset termit, jotka juutalaisen tulee hallita.

Raamatusta (Vanha testamentti) juutalaiset lapset oppivat aivan oikein, että ”juuri meistähän Raamatun tarinat kertovat”. Kirjoissa vilahtaa kaikkien juutalaisten suhde muinaiseen uskon ja kantaisien maahan: ”Juutalaiset toivovat, että Israel olisi joskus sellainen maa, jossa jokainen juutalainen voisi vapaasti asua”.

Islam

Islamilaisen uskonnon oppikirjoista on olemassa vasta alaluokille 1–2 tarkoitettu kirja Salam – islamin polku. Kirja on suomalaisittain uraauurtava. Siinä muslimilapsi perehtyy uskoonsa, Koraaniin ja islamin perinteisiin hauskasti kirjoitettujen tarinoiden kautta. Niiden avulla opetetaan lisäksi uskonnon arabiankielistä terminologiaa.

Myös muslimien vähemmistöasema suomalaisessa yhteiskunnassa tuodaan toimivalla tavalla esille.

Kirjan piirroskuvituksessa muslimitytöt ja -naiset käyttävät huiveja sekä sisä- että ulkotiloissa. Tämä voi vastata maahanmuuttajataustaisten lasten todellisuutta kotona. Kirjojen kuvituksella suoma­lainen koululaitos saattaa kuitenkin rivien välissä viestittää, että islamilaisen naisen on Suomessakin pukeuduttava huiviin.

Toisin uskovia kunnioitetaan

Vähemmistöuskontojen oppikirjoista huomaa, että uskontokuntien jäsenillä on ”kulttuurinen isänmaa” Suomen rajojen ulkopuolella. Etenkin kuvitus nojaa osittain maihin, joissa nämä uskonnot ovat enemmistöinä: Italia, Keski-Eurooppa, Venäjä, Kreikka, Israel ja islamilaiset maat.

Kaikkien uskontojen oppikirjojen yhdistävä piirre tuntuu olevan, että oppilaita rohkaistaan kunnioittamaan ja suvaitsemaan toisin uskovia. Tämä näkyy myös toisten kirkko- ja uskontokuntien asiallisen kauniina käsittelynä.

Uskonnolliset johtajat kannattavat moniuskontoista opetusmallia

Nykyinen moniuskontoinen opetusmalli tukee uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumista, katsovat Suomen uskontojen johtajat yhteisessä julkilausumassaan. Juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia edustavat johtajat kommentoivat julkilausumallaan opetusministeriön tuntijakotyöryhmän mietintöä, joka julkistettiin kaksi viikkoa sitten.

Mietinnön mukaan eri uskontojen opettaminen jatkuu kouluissa entiseen tapaan.

Kaikille yhteinen uskontotieto johtaisi uskontojohta­jien mukaan liikaa enemmistön katsomusten mukaiseen opetukseen.

Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliItalia harkitsee kirkon omaisuuden verottamista
Seuraava artikkeliKotimaa: Kirkon Nuorisopäivät yhdelle paikkakunnalle

Ei näytettäviä viestejä