Venäjän ortodoksinen kirkko pyrkii voimakkaasti vahvistamaan ”laajennetun Venäjän” eli pyhän Rusin alueen väestön yhteenkuuluvaisuutta, mikä näkyy tiedotteiden retoriikassa.
Mistä tässä oikein on kysymys, Suomen Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri, isä Heikki Huttunen?
– Kirkollisessa kielessä pyhä Rus on neutraali ilmaus, jolla tarkoitetaan kaikkia ortodoksisen uskon omaksuneita itäslaavilaisia kansoja. Se ei siis ole varsinaisesti kannanotto Venäjän nykypolitiikkaan.
– Venäjän ortodoksinen kirkko haluaisi, että pyhän Rusin alueen kaikki ortodoksit kuuluisivat samaan kirkkoon, ja siksi se viljelee termiä ahkerasti. Tosiasiassa Pyhä Rus on ylimalkainen ilmaus, eikä vastaa Moskovan patriarkaatin virallista kanonista aluetta.
– Esimerkiksi Suomen ja Viron ortodoksiset kirkot ovat eläneet jo 90 vuotta ilman kanonista yhteyttä Moskovan patriarkaattiin ja Ukrainassakin on nyt ilmeisesti liikehdintää irrottautumisen suuntaan.
Onko Venäjän ortodoksisella kirkolla poliittisia tavoitteita?
– Venäjän kirkko ei ensisijaisesti toimi ulkopolitiikassa eikä pyri miellyttämään länsimaita. Se kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen etsiä itselleen relevanttia roolia Venäjän nyky-yhteiskunnassa. Kirkko haluaa olla läsnä tavallisten venäläisten elämässä, joiden tieto uskonnoista on vähäistä mutta mielenkiinto ja kunnioitus kirkkoa kohtaan suurta. En näe kirkkoa Venäjällä pelkkänä vallan tavoittelijana.
Mitä ajattelette kirkon ja presidentti Putinin suhteista?
– Venäjän kirkon nykyinen johto ajaa asioitaan aktiivisena valtion poliittisena kumppanina. Putin on kirkolle nykyjohdon mielestä hyvä liittolainen, mutta kaikki kirkonmiehet eivät ole tästä samaa mieltä.
Entä toisin päin: Hyötyykö Venäjän poliittinen johto ortodoksisesta kirkosta, Aleksanteri-Instituutin tutkimusjohtaja professori Markku Kangaspuro?
– Kyllä. Poliittinen valta hyödyntää kirkon isänmaallista retoriikkaa. Sen avulla voidaan vahvistaa laillista esivaltaa eli istuvan presidentin, pääministerin ja hallituksen valtaa.
– Lisäksi poliittinen johto oikeuttaa maanmiespolitiikkaansa viljelemällä pyhä Venäjä -termiä. Maanmiespolitiikassa kyse on siitä, että Venäjän valtio suojelee kansalaisiaan myös lähiulkomailla eli entisen Neuvostoliiton alueen valtioissa.
– Putinin asema ei ole nyt ensimmäistä kertaa 15 vuoteen täysin kiistaton. Sekä presidentin valtakoneisto että kirkon johto hyötyvät tässä tilanteessa kiinteästä yhteistyöstä, vaikka virallisestihan Venäjän perustuslaissa valtio ja kirkko on erotettu tiukasti toisistaan.
– Se on kuitenkin liian pitkälle viety johtopäätös, että Venäjä tavoittelisi aluelaajennuksia kirkollisen retoriikan avulla.
Ilmoita asiavirheestä