Keravan seurakunnassa on jo parin vuoden ajan kokoonnuttu säännöllisesti keskustelemaan teologiasta. Seurakunta järjestää joka syksy ja kevät neljän–viiden keskustelun luentosarjan, joka kulkee teologisten iltapäivien nimellä.
Idea on yksinkertainen: ensin joku alustaa päivän teemasta ja sen jälkeen keskustellaan.
Teologisten iltapäivien isä, pastori Heikki Nenonen kuvailee toimintaa ”vähän kuivaksi ja hyvin asialliseksi”.
– Minulla on ollut sellainen omituinen tavoite, että olen pyrkinyt välttämään mediaseksikkäitä aiheita. Luennot ovat tietyllä tavalla kuivia, mutta olen huomannut työssäni, että ihmisiä kiinnostaa asia, Nenonen sanoo.
Tähän mennessä luentosarjoilla on käsitelty muun muassa luterilaisuutta sekä 1900-luvun teologiaa. Teologiset iltapäivät ovat vetäneet seurakunnan Katupappilan eli kävelykadulla kerrostalon kivijalassa sijaitsevan toimitilan säännöllisesti täyteen. Tilaan mahtuu 25–30 ihmistä.
Ajattomia teemoja käsittelevien luentosarjojen rinnalla seurakunta on järjestänyt yksittäisiä luentoja ajankohtaisista aiheista. Viime tammikuussa Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tehtyä terrori-iskua seuranneella viikolla teologisessa iltapäivässä keskusteltiin uskonnollisesta fundamentalismista.
”Kirkossa suhtaudutaan seurakuntalaisiin kuin lapsiin”
Teologiset keskustelutilaisuudet eivät kuulu useimpien seurakuntien perustoimintaan. Heikki Nenosen mielestä olisi hyvä, että teologiasta keskusteltaisiin seurakunnissa enemmän.
– Usein meidän kirkossa suhtaudutaan seurakuntalaisiin vähän niin kuin isoihin lapsiin. Kirkossa sorrutaan älylliseen laiskuuteen, emme haasta itseämme tai muita.
– Vahva tuntumani on, että seurakuntien teologit, eli pääasiassa papit, vierastavat ja ehkä pelkäävät tällaisten tilaisuuksien järjestämistä. Voi olla, ettei tällaisessa ole mukavuusalueellaan, jos yliopistoajoista on jo ehtinyt kulua aikaa.
Nenonen uskoo, että keskusteluillat ovat vaikuttaneet kuvaan seurakunnasta positiivisesti. Teologisia iltapäiviä on mainostettu seurakunnan Facebook- ja Twitter-tileillä sekä Youtube-kanavalla. Myös paikallislehti on käynyt seuraamassa keskustelua.
Nenonen kertoo myös tietävänsä joitakin keravalaisia, jotka ovat päättäneet liittyä kirkkoon teologisten iltapäivien innoittamina. Hän kuitenkin korostaa, etteivät keskusteluillat ole hengellistä toimintaa. Niihin ei esimerkiksi kuulu hartausosuutta.
”Teologisiin iltapäiviin tulee heitäkin, jotka eivät tule hartauksiin”
Nenonen arvioi, että iltapäivien kävijöistä noin puolet on sellaisia, jotka käyvät myös muissa seurakunnan tilaisuuksissa, mutta toinen puolikas on niitä, jotka eivät käy.
– Teologisiin iltapäiviin tulee ihmisiä jotka eivät tulisi hartauksiin. He ovat nimenomaan asiasta kiinnostuneita, eivät ehkä niinkään hartaudenharjoituksesta, Nenonen sanoo.
Hän kertoo saaneensa kävijöiltä positiivista palautetta siitä, että illoissa on mahdollisuus keskustella papin kanssa asiakysymyksistä.
– Aikaisemmin heillä ei ehkä ole ollut keskustelualustaa, missä voisi kirkon kanssa keskustella asiatasolla.
Keravalla päävastuu iltojen järjestämisestä on ollut Heikki Nenosella, mutta myös seurakunnan muut papit ovat osallistuneet toimintaan. Viime syksynä luterilaisesta raamattukäsityksestä luennoi seurakunnan vapaaehtoinen, eläkkeelle jäänyt uskonnon ja filosofian opettaja.
Tänä syksynä keskustelusarjan teemana oli ruumiillisuuden teologia.
– Ajattelin, että senhän voisi toteuttaa ruumiin teologisesti eli kävellen. Siinä kuitenkin karsiutui porukkaa pois. Ehkä teologian, sään ja kävelyn kombinaatio oli liian vaativa, Nenonen arvelee.
Ensi keväänä Keravalla keskustellaan keskiajan mystiikasta. Silloin palataan jälleen sisätiloihin.
Kuva: Minna Judén / Keravan seurakunta. Heikki Nenonen isännöi Keravan seurakunnan teologisia iltapäiviä.
Ilmoita asiavirheestä