Puhe ei ole kaikkien saavutettavissa, eikä sana ole ainoa keino levittää Jumalan sanomaa. Pystyykö kokonaisen messun toimittamaan ilman yhtäkään puhuttua sanaa? Tätä kokeillaan Asikkalassa syyskuussa.
– Miksi meillä on niin paljon sanoja? Täytyykö jumalanpalveluksen olla aina sidoksissa sanaan? Eikö kirkon pitäisi huomioida myös niitä, joille puhuttu kieli ei ole äidinkieli? Outi Hänninen puuskahtaa.
Hän turhautui työssään kehitysvammatyön pappina ja ohjaajana. Hän koki, että ei pystynyt välittämään jumalanpalveluksissa kristinuskon sanomaa riittävästi niille, joilla on vaikeuksia ymmärtää sanoja. Hän vuodatti ajatuksiaan Facebookissa ja sai vastakaikua.
Harmituksen jälkeen tuli innostus: onkohan mahdollista luoda täysin sanaton messu?
Lohjan kanttori Harri Kerko päätti lähteä kokeilemaan sanatonta messua Hännisen kanssa. Myös pyhän tanssin ohjaaja Tiina Saara-Aho lupautui mukaan.
Virallinenkin siunaus on saatu. Keväällä ja kesällä sanatonta jumalanpalvelusta testaillaan ja kehitellään muutamassa viikkomessussa, ja 10. syyskuuta Asikkalassa Hollolan rovastikunnan kehitysvammaisten kirkkopyhässä pidetään messu, jossa ei käytetä lainkaan sanoja.
Lisäksi ensi vuoden puolelle on kaavailtu ei-puhuttua messua, joka esitetään TV-jumalanpalveluksena.
Musiikkia, liturgisia eleitä, ilmeitä ja tanssia
Sanattomassa messussa käytetään sanojen tilalla musiikkia, liturgisia eleitä, ilmeitä ja pyhää tanssia. Kerko luo yhtenäisen, kokonaisuutena toimivan äänimaiseman, jossa messun voi musiikin avulla elää ja kokea läpi. Hänellä on aiempaa kokemusta uudenlaisesta liturgisesta lähestymisestä messuun.
Musiikilla pystyy tulkitsemaan tunnistettavasti vaikkapa synnintunnustuksen ja -päästön. Vielä on auki, miten esimerkiksi ehtoollissanat lausutaan ilman sanoja.
– Tulevatko ehtoollisleipä ja -viini siunatuiksi, vaikka sanat jäävät pois? miettii Hänninen, joka toimii tällä hetkellä Vihdin seurakunnan pappina.
– Haluamme uskoa, että ne tulevat, mutta asiasta voi herätä myös kritiikkiä. Meille itsellemme riittää eletty liturgiikka ja se, että elementit ovat esillä. Todennäköisesti merkittävät katseet ja kontakti, läsnäolo, tulevat olemaan isossa roolissa.
Messuun harkitaan isoa screen-taulua, jossa sanat voidaan ilmaista ilmeillä. Varsinkin autistit seuraavat Hännisen kokemuksen mukaan mielellään tällaista esitystä.
Seurakuntalaiset osallistuvat messuun ainakin pyhällä tanssilla ja laulamalla. Isä meidän -rukouksena ja synnintunnustuksena tulee todennäköisesti olemaan tanssia tai muuta yhdessä tekemistä.
– Toivon, että sanattomasta messusta ei tule show, jota tullaan vain katsomaan, vaan pystyisimme luomaan yhteisen tilan, jossa ihmiset voisivat olla ja tunnustella, Hänninen miettii.
”Haluamme tarjota kaikille sanoista riisutun keitaan”
Messu suunnataan tällä erää erityisesti kehitysvammaisille, mutta sanaton messu on tervetullut myös lapsityöhön. Lisäksi kuka tahansa voi nauttia sanattomasta messusta.
– Nykyinen sanojen ylitulva on toisinaan ahdistavaa, ja haluamme tarjota sanoista riisutun keitaan, jossa voi hetken vain olla ja elää, Hänninen kuvailee.
– Itselläni on ollut kokemuksia siitä, että olen päässyt syvimmälle messun olemukseen ja Jumalan läsnäoloon vieraskielisissä messuissa, joista en ole ymmärtänyt sanaakaan. Olin esimerkiksi Jerusalemissa arabiankielisessä messussa, ja vaikka en ymmärtänyt mitään, pystyin silti tunnistamaan, mitä tapahtui.
Hän painottaa, että kehitysvammaisia on monenlaisia, eivätkä kaikki todennäköisesti tule ilahtumaan sanattomasta messusta. Moni kehitysvammainen pitää sanallisia osia jumalanpalveluksessa tärkeinä, tuttuina ja turvallisina, varsinkin niitä, joihin saa osallistua ja joiden sanat on opeteltu tarkkaan ulkoa.
– Tarjoamme nyt vaihtoehdon niille, joita sana ei kohtaa. Olennaista on tiedostaa se, että puhe ei ole kaikkien saavutettavissa. Ei-puhuville ja toiskielisille pitää olla vaihtoehtoja, Hänninen ynnää.
Periluterilainen idea
Voi olla, että joskus tulevaisuudessa kirkkokäsikirjaan ilmestyy kaava sanattomalle messulle. Toistaiseksi sanaton messu on kokeilun asteella. Toimivia käytäntöjä etsitään yrityksen ja erehdyksen avulla.
– Sanaton messu tulee myös olemaan hyvin paljon tekijöidensä näköinen, Hänninen toteaa.
Luterilainen uskonto on vahvasti painottunut Sanaan. Viedäänkö sanattomalla messulla liturgiaa lähemmäs katolisia uskonmenoja?
– En usko. Toivon, että sanattomasta messusta tulisi jotain ihan uutta ja erilaista, Hänninen vastaa.
– Itse asiassa näen sanattoman messun noudattavan periluterilaista ideaa. Jokaisen on päästävä kuulemaan messua omalla äidinkielellään, silloinkin, kun se ei ole sanallista. Reformaation juhlavuosi antaa hyvän tilaisuuden sukeltaa aiempaa syvemmälle ihmisten omaan äidinkieleen.
Kuvat: Outi Hänninen, kuvankäsittely: Emilia Karhu. Sanattomassa messussa käytetään sanan tilalla ilmeitä ja eleitä, musiikkia ja tanssia. Idea syksyllä pidettävästä, täysin sanattomasta messusta on Outi Hännisen.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Ilmoita asiavirheestä