Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.
Mikkeliläinen kunnallisvaltuutettu Jukka Pöyry liittyi tänä keväänä kristillisdemokraatteihin oltuaan viimeksi perussuomalaisten listoilla. Kyseessä oli arvovalinta, jolle löytyi kuitenkin myös monia käytännön syitä.
– Olen ollut Mikkelin kaupunginvaltuustossa hyvässä yhteistyössä KD-ryhmän jäsenten kanssa. Työssäni olen huomannut olevani monista asioista heidän kanssaan samaa mieltä, yhtenä esimerkkinä kaupungin talouden hoito.
Pöyryä pyydettiin myös kristillisdemokraattien taholta puolueen kuntavaaliehdokkaaksi. Tämän johdosta Pöyry luki huolella kristillisdemokraattien puolueohjelman ja kuntavaalitavoitteet.
– Ajattelin, että mahdollinen valtuustotyö KD-ryhmässä voisi olla helpompaa kuin muissa ryhmissä, vaikka pohdin muitakin vaihtoehtoja.
Pöyry keskusteli myös kristillisdemokraattien ryhmän paikallisten valtuutettujen ja puoluesihteerin kanssa näkemyksistään. Lopputulema oli, etteivät ne paljoakaan poikkea puolueen linjasta.
”Koen lähentyneeni henkisesti kristillistä ajatusmaailmaa”
Jukka Pöyryn kuntavaikuttajan ura alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun hänet valittiin Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen henkilökunnan edustajaksi.
– Katseltuani poliittisesti valitun hallituksen toimintaa totesin, että tuohon kyllä minäkin pystyn.
Pöyry asettui kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2000 kuntavaaleissa päästen varavaltuutetuksi ja ympäristölautakunnan jäseneksi. Siitä ura eteni seuraavissa vaaleissa kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi. Jonkin aikaa Pöyry vaikutti valtuustossa myös omana sitoutumattomana ryhmänään, kunnes perussuomalaiset pyysivät häntä vuonna 2012 kuntavaaliehdokkaaksi. Näissä vaaleissa Pöyry sai yli 1 000 ääntä, joilla hän pääsi kaupunginhallituksen jäseneksi. Lopulta Pöyry erosi myös perussuomalaisista omaksi sitoutumattomaksi ryhmäkseen.
– Toimiessani vielä perussuomalaisissa kokosin Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaaleihin ehdokaslistan ja tulin ryhmäni ainoana edustajana valituksi kirkkovaltuustoon.
Nyt Pöyryllä on meneillään toinen kausi kirkkovaltuustossa. Hän on perehtynyt työssään monipuolisesti kirkon toimintaan ja kokee henkisesti lähentyneensä kristillistä ajatusmaailmaa. Pöyrylle on ollut myös tärkeää puolustaa perinteistä avioliittonäkemystä.
– Haluan olla kirkossa päättämässä, koska se on suuri toimija yhteiskunnassamme. Nykyisessä maailman muutoksessa haluan myös puolustaa yhteiskuntamme perinteisiä arvoja ja kristillistä etiikkaa.
Kristittynä vaikuttajana Pöyry kuvailee itseään tavalliseksi tallaajaksi, joka kunnioittaa uskontoa jokaisen kansalaisen yksityisasiana.
– En yhdistäisi politiikkaa ja uskontoa. Joihinkin päätöksiin tietysti vaikuttaa päättäjän vakaumus. Minulle näitä ovat kuntapäätöksenteossa esimerkiksi lasten ja vanhusten hoito sekä sairaanhoito.
”Kristinusko kuuluu kulttuuriimme”
Ristiriidat kunta- ja kirkkovaikuttajan roolien välillä ovat olleet Pöyryn mukaan onneksi vähäisiä. Sen sijaan hän kantaa huolta valtion ja kirkon suhteista nykypäivänä.
– Valtion ja kirkon suhde näyttää ikävä kyllä heikkenevän kirkosta eroamisten myötä. On myös poliittisia ja muita ryhmiä, joilla on pyrkimyksiä heikentää valtion ja kirkon suhteita.
Pöyry arvioi, ettei hänen tietämyksensä riitä arvioimaan sitä, pitäisikö eduskunnan hyväksyä kirkkolaki.
– Mitä mieltä kirkko itse on ja mikä olisi kirkolle parempi? Onko laki vahvempi ja parempi eduskunnan päättämänä?
Kirkon ja valtion suhteita Pöyry pitää nykyisellään hyvinä ja toimivina.
– Kristinusko kuuluu kulttuuriimme monella tavalla. En näe mitään muutostarvetta kirkon ja valtion suhteissa.
Kuka?
Jukka Pöyry
Ikä: 77 vuotta
Ammatti: LVI-teknikko, eläkkeellä
Kotipaikka: Mikkeli
Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta perheineen
Harrastukset: Kuntapolitiikka, muu yhteiskunnallinen toiminta, kuntoliikunta, metsänhoito, puutarhanhoito, marjastus ja mökkeily
Monien kirkkojen puolue
Kristillisdemokraattisen Kompassi-ajatushautomon puheenjohtaja ja puolueen varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi toteaa, että kristillisdemokraattinen puolue palvelee nykyisellään kaikkia seurakuntia ja kirkkoja.
– Puolueella ei ole sopimuskytköksiä seurakuntiin tai kirkkoihin, mutta monet kristillisdemokraatit osallistuvat luottamushenkilöinä, työntekijöinä ja jäseninä eri seurakuntien ja kirkkojen toimintaan. Jäseniämme osallistuu myös kirkollisiin vaaleihin omana ryhmänään tai vaaliliitossa.
Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan poliittisten puolueitten tehtävänä on keskittyä ennen kaikkea yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Tämän vuoksi puolue ei pyri aktiivisesti vaikuttamaan seurakuntien ja kirkon päätöksentekoon.
– Korostamme kirkkokuntien vapautta päättää omista asioistaan itsenäisesti. Julkisessa keskustelussa tuomme toki esille näkemyksiämme.
Ahvenjärvi toteaa, että kristillisdemokraattien ja kirkon suhde on säilynyt viime vuosikymmenet jokseenkin samanlaisena.
– Puolueen jäsenistössä muiden tunnustuskuntien edustus lienee hieman lisääntynyt evankelis-luterilaisen kirkon kustannuksella.
Kirkon asema ja rooli tulevaisuuden Suomessa voisi Ahvenjärven mukaan jopa vahvistua erilaisten turvallisuusuhkien lisääntyessä.
– Kirkko ja kristillinen usko edustavat pysyvyyttä ja turvallisuutta muuttuvan ajan keskellä. Paljon riippuu kirkosta itsestään, millaisen roolin se saa.
Kirkon on Ahvenjärven mielestä selkiytettävä identiteettiään ja pidettävä kiinni tunnustuksestaan, jotta se säilyttää asemansa.
– Avioliittoon liittyvien kiistojen ratkaisemiseksi on löydettävä malli, joka pysäyttäisi vahingollisen ja väistämättä suurta julkisuutta saavan riitelyn asiasta.
Suomen Kristillisdemokraatit
Kristillisdemokraatit tunnettiin pitkään Suomen kristillisenä liittona. Puolue perustettiin vuonna 1958 Helsingissä reaktiona suomalaisten moraalin höltymiselle ja kristinuskon yhteiskunnallisen vallan heikkenemiselle. Myös myöhempinä vuosikymmeninä puolue on tullut tunnetuksi perinteisten moraalikäsitysten puolustajana, mutta toisaalta tuntenut huolta myös heikompiosaisten asemasta Suomessa ja maailmalla.
Puolueen suhde kirkkoon on ollut jännitteinen, koska kirkko on korostanut näkemystä, jonka mukaan erityistä kristillistä puoluetta ei tarvita. Kristityt vaikuttavat politiikassa yli puoluerajojen. Suuri osa puolueen kannattajista kuitenkin kuuluu myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Tällä hetkellä kristillisdemokraattien kannatusluku on 3,9 prosenttia. Puolue tekee nykyisellään aktiivista oppositiopolitiikkaa puheenjohtajansa Sari Essayahin johdolla.
Kuva: Jere Lauha
Lue myös:
Kuntavaalit SDP: Enemmän yhteistä kuin eroja
Kuntavaalit Kokoomus: Maailmanparantaja Lapualta
Kuntavaalit Keskusta: Kyläpäälliköstä kirkkovaikuttajaksi
Kuntavaalit Vihreät: Armollista vihreyttä
Kuntavaalit Vasemmistoliitto: Pienen ihmisen ääni kirkkoon
Kuntavaalit Perussuomalaiset: Arvot rohkeasti esiin
Ilmoita asiavirheestä