Raamattu on kristittyjen pyhä kirja, mutta sen merkityksestä on olemassa erilaisia käsityksiä. Ikävästi raamatullinen voi olla ainakin kuudella tapaa.
1 Naukuva raamatullisuus
Naukuvaa raamatullisuutta harjoittava on surullinen ja ahdistunut, kun maailma ei toimi raamatullisesti. Hän puhuu ”naukuvalla” äänellä ja vetoaa isoon kirjaan sopivassa ja sopimattomassa tilanteessa.
2 Kumiseva raamatullisuus
Kumisevaa raamatullisuutta harjoittava on itsetietoinen ja vetoaa Raamattuun ylimielisesti ja muita mollaten: ”Voi teitä, kun ette raamattuja tunne”.
3 Yltiöpäinen raamatullisuus
Yltiöpäisen raamatullisuuden harjoittaja ylittää kaikki järjen ja inhimillisen käsityskyvyn rajat raamatullisuudessaan. Äärimmilleen vietynä tämän lajin raamatullisen uskon kohde on Raamattu.
4 Tieteellinen raamatullisuus
Tieteellinen eli eksegeettinen raamatullisuus lähtee kaikessa siitä, että kaikelle mitä Raamatussa on, on olemassa jokin historiallinen lähtökohta kaikelle ja vasta sen tietäminen oikeuttaa nykytulkinnat. Vain oppineet voivat ymmärtää Raamattua oikein. Eksegeettistä hifistelyä.
5 Näppärä raamatullisuus
Näppärän raamatullisuuden harjoittaja osaa raamattunsa ulkoa ja pystyy vetäisemään jakeen tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ja myös tekee niin.
6 Trollaava raamatullisuus
Nettikeskustelujen vitsaus ovat Raamattu-trollit eli ihmiset jotka iskevät (nimettömänä, jos mahdollista) keskelle mitä tahansa keskustelua heittämällä sekaan raamattusitaatin. Heidän omasta mielestään kyseinen raamatunkohta on oleellinen, vaikka kukaan muu keskusteluun osallistuva ei tajua, mistä on kyse.
Oheinen lista ei ole tieteellinen eikä välttämättä liian vakavamielinen. Wikipediasta – sieltäpä hyvinkin – löytyy seuraava toteamus: Raamatullisuus on aina käytännössä valikoivaa tiettyjen raamatunkohtien tietynlaista tulkintaa. Ja joskus tämä valikoivuus ilmenee ”ikävällä tavalla”, johon jutun otsikkokin viittaa.
Ilmoita asiavirheestä