Tuore tutkimus paljastaa, että vain 13 prosenttia yritysten johdosta ja 8 prosenttia keskijohdosta pystyy ilmaisemaan yhtiön strategian niin kuin se on yhtiössä virallisesti määritelty. Työntekijöistä vain 2 prosenttia tuntee yrityksensä strategian.
Tutkimustulos on osa Maarika Mauryn Vaasan yliopistossa valmistuvaa väitöstutkimusta.
Tulokset eivät yllätä kirkon ja seurakuntien strategioihin ja strategiatyöskentelyyn perehtynyttä Kirkkopalvelujen konsulttia Raimo Turusta.
– Tuttua juttua ja pätee varmasti seurakunnissakin. Kirkossa on reilun kymmenen vuoden aikana tempauduttu mukaan strategiaähkyyn ja -kiihkoon, eikä ole osattu erottaa puita metsältä.
Turusen mukaan seurakuntien strategiatyöskentelyssä painopiste on usein taustaselvittelyillä ja teologisella aineistolla, mutta kun on tullut aika ilmaista mitä halutaan tulevaisuudelta, lopputulos on jäänyt vaisuksi.
– Strategian tulisi olla yksinkertaisesti julkaistu, tiivis ja innostava. Onnistunut strategia herättää tunteen, se innostaa.
Turunen pitää toisaalta hyvänä, että strategiatyöskentelyn seurauksena myös arvokysymykset on otettu seurakunnissa esiin.
– Huonoa sen sijaan on liiallinen strategioiden tekeminen organisaatioiden kaikilla tasoilla. Strategia on tulevaisuuden miettimistä, eikä sitä voida aina tietää etukäteen. Harva seurakuntaliitos esimerkiksi on minkään strategiatyön tulos, vaan käytännön syistä johtuva.
Turunen kertoo erään kirkkoherran lohduttaneen, että ”kyllä ne strategiat unohtuvat, kunhan ne saadaan ensin valmiiksi”.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Usko, toivo ja rakkaus nousemassa kirkollisiksi arvoiksi
Ilmoita asiavirheestä