Huoli omasta ja läheisen terveydestä on koronakriisissä suomalaisia eniten kuormittava asia. Huoli terveydestä kuormittaa paljon tai erittäin paljon useampaa kuin joka toista suomalaista. Lähes yhtä suurta joukkoa kuormittaa huoli terveydenhoitohenkilökunnasta.
Joka kolmas suomalainen on huolissaan omasta tai läheisen kuolemasta.
Tiedot käyvät ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen teettämäst kyselystä, jonka toteutti Kantar Oy. Huhtikuun alussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 1 200 suomalaista.
Myös talouteen liittyvät huolenaiheet nousivat kyselyssä kärkeen. Lähes puolet suomalaisista on huolissaan lamasta ja kaksi viidestä omasta taloudellisesta toimeentulostaan.
Lisäksi noin joka kolmas suomalainen on huolissaan perheväkivallan lisääntymisestä, mielenterveyden järkkymisestä, kriisin vaikutuksista koulunkäyntiin ja opiskeluun tai yhteiskunnan ajautumisesta epäjärjestykseen.
Kyselyssä selvitettiin suomalaisten kokemaa kuormitusta suhteessa kaikkiaan neljääntoista eri kysymykseen.
Nuoret murehtivat enemmän kuin vanhat
Alle 30-vuotiaat suomalaiset kokevat koronakriisiin liittyvät huolenaiheet kuormittavampana kuin muut ikäryhmät. Erityisesti huoli taloudellisesta toimeentulosta, omasta tai läheisen kuolemasta, työpaikan säilymisestä sekä yksinäisyys korostuivat alle 30-vuotiailla. Noin puolta alle 30-vuotiaista huoli toimeentulosta kuormittaa erittäin paljon tai paljon.
Karanteenista ja kohonneesta sairastumisriskistä huolimatta yli 70-vuotiaat olivat kyselyn vähiten huolestunut ikäryhmä. Esimerkiksi huoli yksinäisyydestä ja huoli omasta tai läheisen kuolemasta kuormittavat alle 30-vuotiaita enemmän kuin yli 70-vuotiaita.
– Vanhin ikäryhmä näyttäytyi yleisesti ottaen huolettomana. Lähes kaikissa kysymyksissä he olivat selvästi vähemmän huolissaan kuin kaikkein nuorin ikäryhmä, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
– Yli 70-vuotiailla korostuivat terveyteen, terveydenhoitohenkilökuntaan ja lasten ja nuorten opintoihin liittyvät huolet. Näissä kysymyksissä heidän huolensa ei merkittävästi kohonnut muista ikäryhmistä.
Salomäki arvelee eron nuorten ja vanhojen kokeman kuormituksen välillä liittyvän erilaisiin elämänvaiheisiin. Yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä koronakriisin vaikutukset arkielämään ovat mahdollisesti jääneet pienemmiksi.
– Alle 30-vuotiaiden nuorten elämään liittyy tavallisesti aktiivinen tekeminen, harrastaminen, matkailu ja vilkas sosiaalinen elämä. Ero normaaliin on heillä suuri näissä oloissa, joissa ei voi nähdä ketään tai tehdä mitään. Myös kriisin vaikutukset toimeentuloon ovat iso kuormittava tekijä. Jos on eläkkeellä, sitä huolta ei ole.
Kirkon työssä arvostetaan eniten konkreettista apua
Huolenaiheista huolimatta suomalaiset suhtautuvat luottavaisesti ihmisten hyväntahtoisuuteen kriisiaikoina. Useampi kuin neljä viidestä vastanneesta kertoi saavansa tarvittaessa apua lähipiiriltään. Lisäksi lähes yhdeksän kymmenestä kertoi olevansa valmis auttamaan tarvittaessa lähipiirissään.
– Tämä voi näkyä yli 70-vuotiaiden huolettomuutena. Arkielämä on hyvin hoidossa, vaikka joutuisi elämään eristyksissä, Hanna Salomäki sanoo.
Luterilaisen kirkon toiminnassa suomalaiset arvostavat koronakriisin aikana erityisesti kirkon tarjoamaa konkreettista apua. Neljä viidestä vastaajasta kertoi pitävänsä tärkeänä kirkon tarjoamaa asiointiapua eristyksissä oleville ihmisille, taloudellista tukea vähävaraisille perheille ja ruoka-apua.
Noin kolme viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä myös kirkon antamaa henkistä ja hengellistä tukea. Kaksi viidestä pitää tärkeänä, että kirkossa rukoillaan Suomen ja suomalaisten puolesta ja että kirkot ovat auki hiljentymistä varten.
Kirkon verkossa lähettämiä jumalanpalveluksia ja hartauksia arvostavat etenkin alle 40-vuotiaat miehet ja 50–69-vuotiaat naiset.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös:
Riskiryhmiin kuuluvia tavoitellaan puhelimitse – Oulussa soitetaan 23 000:lle yli 70-vuotiaalle
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.