Digitaalinen varhaiskasvatus ja nuorisotyö on lähtenyt suomalaisissa seurakunnissa hyvin käyntiin ja siihen suhtaudutaan erittäin myönteisesti. Työhön kaivataan kuitenkin selvästi nykyistä enemmän resursointia. Digityölle tulisi myös laatia yhdessä jaettuja strategisia kehityskohteita ja tavoitteita sekä jakaa vastuu seurakunnissa nykyistä selkeämmin.
Tämä selviää Nuori kirkko ry:n, Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat -yksikön sekä Digitaalisen nuorisotyön kehittämiskeskus Verken yhdessä toteuttamasta kyselystä, joka selvitti digitaalisen nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen tilaa seurakunnissa.
Nuorisotyössä innokkuutta digiosaamisen kehittämiseen
Nuorisotyön kyselyyn vastanneista suurimmalla osalla oli arvionsa mukaan vähintään perustason tai sitä paremmat digitaidot, ja vastaajista jopa 84 prosenttia haluaisi hyödyntää digitaalista mediaa ja teknologiaa seurakunnan nuorisotyössä nykyistä enemmän.
Lisäksi enemmistö näki esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tehtävän nuorisotyön ja siellä tapahtuvan nuorten tavoittamisen selkeänä osana työnkuvaansa. Digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvia kohtaamisia nuorten kanssa pidettiin yhtä aitoina kuin kasvokkaisia kohtaamisia.
– Nuorisotyöntekijöistä selvä enemmistö on valmis kokeilemaan digiä hyödyntäviä uusia toimintamalleja ja palveluita, sillä he näkevät digitalisaation muuttavan nuorisotyön kenttää jo seuraavan viiden vuoden aikana, Juho Niemelä Kirkon Kasvatus ja perheasiat -yksiköstä sanoo Kirkon viestinnän tiedotteessa.
Varhaiskasvatuksen osalta huomattava osa vastaajista koki digitalisaation edellyttävän työntekijöiltä uudenlaista osaamista. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisista 72 prosenttia toivoi voivansa kehittää omaa osaamistaan erityisesti digitaalisten sisältöjen tuottamisessa (nuorisotyössä 82 prosenttia). 67 prosenttia vastanneista toivoi silti samalla työyhteisöltään monipuolisempia mahdollisuuksia digiosaamisensa kehittämiseen.
Varhaiskasvattajissa oli huomattavasti nuorisotyön kenttää enemmän kriittisiä ääniä. Tämä johtunee osin siitä, että varhaiskasvatuksen puolella digitaalisuutta halutaan osin jopa välttää, sillä koetaan, että älylaitteita käytetään perheissä liikaakin. Silti myös varhaiskasvattajista yli 80 prosenttia on pitänyt yhteyttä seurakunnan toiminnassa oleviin perheisiin sosiaalisen median tai viestipalvelimen avulla.
Mahdollisuus ulkopuoliseen rahoitukseen
Selvityksessä havaittiin, että digityöhön ei juurikaan haeta seurakunnissa ulkopuolista rahoitusta.
– Mikäli seurakunnissa riittää intoa digityön starttaamiseen ja yhteistyön lisäämiseen vaikkapa kunnan tai naapuriseurakunnan kanssa, tarjoaisi ulkopuolinen rahoitusinstrumentti todella paljon mahdollisuuksia, toteaa Nuori kirkko ry:n vs. viestintäjohtaja Johanna Pietiläinen.
Kyselyn vastausprosentti oli seurakuntien nuorisotyön puolella 26,2 prosenttia ja varhaiskasvatuksessa 14 prosenttia. Kirkon viestinnän tiedotteen mukaan otosten voidaan sanoa olevan silti edustavia, sillä vastaukset jakaantuivat tasaisesti jokaiseen hiippakuntaan ja niitä tuli sekä työntekijöiden että esihenkilöiden puolelta.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.