Nuorten 25–34-vuotiaiden suomalaisten suhde uskontoon on yhä herkkäliikkeisempää, ja siihen vaikuttavat aiempaa enemmän yksilön omat arvostukset ja elämäntilanne.
Asia selviää suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta tuoreesta kyselystä, johon vastasi 1 229 suomalaista 15–74-vuotiasta. Kansainvälisen ISSP-kyselyn (International Social Survey Programme) Suomea koskeva osuus kerättiin syys-joulukuussa 2018. Kirkon tutkimuskeskus julkaisi kyselyn tulokset keskiviikkona.
25–34-vuotiaiden ikäryhmässä oli kaikkein eniten vastaajia, jotka ilmoittivat jumalauskonsa muuttuneen suuntaan tai toiseen. Ikäryhmän naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia ilmoitti luopuneensa jumalauskosta. Molempien sukupuolien edustajista kahdeksan prosenttia puolestaan ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan, Kirkon tutkimuskeskuksen raportissa kerrotaan.
Nuorten keskuudessa on siis tapahtunut Suomessa nopeaa, selkeää maallistumista. Erityisesti naisten keskuudessa on kuitenkin nähtävissä myös lisääntynyttä kiinnostusta hengellisiin ja henkisiin asioihin.
Kasvua ilmenee esimerkiksi siinä nuorten naisten ryhmässä, joka ilmoitti, ettei noudata uskontoa mutta pitää silti itseään hengellisenä. Lähes puolet 25–34-vuotiaista naisista mielsi itsensä uskonnosta etääntyneiksi mutta hengellisiksi. Koulutuksella tai asuinpaikalla ei ollut merkitystä.
Kristillisen uudestisyntymisen kokemuksen oli kokenut jossain vaiheessa elämäänsä noin kahdeksan prosenttia vastaajista. Asiasta kysyttiin tiedustelemalla, onko henkilö omistautunut Kristukselle. Alle 35-vuotiaista naisista noin neljä prosenttia ilmoitti omistautuneensa Kristukselle. Sen sijaan 15–24-vuotiaiden miesten ikäryhmässä Kristukselle omistautuneiksi ilmoittautui peräti noin 11 prosenttia vastaajista.
Tutkimuksen virhemarginaaliksi ilmoitetaan 2,8 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Tilastokeskus keräsi tiedot internet- ja postikyselyllä. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen, kielen ja asuinalueen suhteen väestöä edustavaksi.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.