Liisa Fuchs, 24, ja Ritva Metso, 65, ovat Lähetysjuhlien konkareita.
Fuchs on äitiyslomalla oleva opiskelija, joka on hiljattain muuttanut Helsingistä entiseen kotikaupunkiinsa Jyväskylään. Hän on käynyt pienestä pitäen Lähetysjuhlilla ja toimii Lähetysseuran nuorissa. Fuchsin heinäkuussa syntyvä esikoinen kuuli Lähetysjuhlilla ensimmäistä kertaa Jakarandan rytmejä, vielä turvallisesti kohdussa.
Parikkalalainen eläkkeellä oleva perushoitaja Ritva Metso on käynyt Lähetysjuhlilla parikymmentä vuotta. Aluksi mukana oli viisihenkinen perhe, lasten aikuistuttua Metso on lähtenyt juhlille kahdestaan miehensä Veikon kanssa. Juhlille on helppo matkustaa hiippakuntabussilla.
– Tämä on kesän kohokohta. Jo se on perheenäidin juhlaa, kun pääsee hotellimajoitukseen ja valmiiseen pöytään.
Metsojen suvussa ja koko Parikkalassa lähetyskannatus on vahvaa. Seurakunnassa toimii 18 lähetyspiiriä, joista vanhin perustettiin 1917. Metso on johtanut Järvenpäänsalon lähetyspiiriä koko 2000-luvun.
Suomen Lähetysseuran kesäjuhlat järjestettiin viime viikonvaihteessa Helsingissä. Lähetysseuran mukaan juhlille osallistui kolmen päivän aikana noin 10 000 ihmistä.
Rytmiä, musiikkia, paneeleita ja raamattutunteja
Fuchs ja Metso rakensivat itselleen toisistaan poikkeavan juhlakattauksen. Fuchs valitsi ohjelmaansa enemmän rytmiä ja musiikkia, Metso paneeleita ja raamattutunteja.
Molemmat osallistuivat myös samoihin ohjelmiin, kuten Tuomasmessuun, päätösmessuun ja lähetystyön tulevaisuutta käsittelevään keskusteluun Nordikselta Nepaliin – Kiinasta Kallioon.
Fuchsia kiinnostaa, miten kristitty voi ilmaista itseään taiteen kautta. Hän seurasi taidetyöpajoja, jotka sisälsivät tanssia, laulua ja soittoa eteläisen Afrikan tunnelmissa.
– Afrikkalaisen tanssin ja musiikin riemu vetää mukaansa, itsekin kristittyjen taitelijoiden Xaris-ryhmässä tanssinut Fuchs totesi.
Teotkin julistavat
Viime kesänä Liisa Fuchs matkusti nuorten ryhmän kanssa Lähetysseuran vieraana Nepaliin. Matkan oppaana toimi lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen. Keskustelu lähetystyön tulevaisuudesta kiinnosti Fuchsia myös siksi, että Kirjavainen oli yksi paneelin osallistujista.
– Pidän hänen näkemyksestään lähetystyöstä. Hän korosti, että palvelu on uskon hedelmä ja teot ovat julistusta siinä missä sanatkin. Kristillisyys näkyy arjen elämässä.
Kirjavainen totesi keskustelussa, että lähetystyöhön ei tarvita kuin kaksi tyhjää kättä. Nepalissa painopisteenä on hänen mukaansa kamppailu kastittomien, vammaisten ja naisten syrjintää vastaan.
Ritva Metsokin piti Kirsti Kirjavaisen kommenteista. Hän kuuli niissä myös vastaanottajamaan näkökulmasta esitettyä kriittisyyttä rekisteröidyn parin lähetystyötä kohtaan.
– Kirjavainen pohti, että jatkossa Nepal ei ehkä halua rahaa tällaisen ratkaisun tehneeltä kirkolta. Hän myös totesi, että rukous on rahaa tärkeämpi. Se on lähtökohta.
Uskonnot aiheuttavat ja ratkovat konflikteja
Ritva Metso osallistui kaikkiaan seitsemään eri tapahtumaan. Yksi niistä oli Eero Junkkaalan raamattutunti Sanan pauloissa. Metso piti sananselitystä rakentavana kirkon vaikeiden ristiriitojen keskellä.
Juhlien keskeisin tapahtuma oli Metson mielestä keskustelu Elämä alkaa sovinnosta, johon kuului presidentti Martti Ahtisaaren videotervehdys rauhan rakentamisen vaikeudesta.
Emerituspiispa Juha Pihkalalle osoitettu keskustelun yleisökysymys kuului, voivatko uskonnot olla myös konfliktien syitä. Metso piti arvokkaana Pihkalan vastausta. Piispa totesi, että pitää olla nöyrä ja tunnustaa, että uskonnot voivat osaltaan myös aiheuttaa ristiriitoja.
Lähetysjuhlien päätösmessussa siunattiin lähetystyöhön parisuhteensa rekisteröinyt pari. Sekä Fuchs että Metso sanoivat jännittäneensä, miten päätösmessu sujuu. Molempien helpotukseksi messuun liittyi vain pari pientä välikohtausta.
Lähetystyön tarpeellisuus perusteltava
Fuchs piti lähetysjuhlia myönteisenä kokemuksena. Hän uskoo lujasti lähetystyön tulevaisuuteen.
– Jatkossakin riittää sekä nuoria että vanhoja lähetystyön kannattajia. Kristittynä elämiseen kuuluu kaksi puolta, sekä hengellinen että yhteiskunnallinen toiminta. Tämä toteutuu myös lähetystyössä, koska meillä on, mistä antaa.
Fuchsin mukaan lähetystyön tarpeellisuutta pitää ehkä perustella enemmän kuin ennen.
– Se on hyvä asia myös järjestön itsensä kannalta, sillä samalla asia terävöityy.
Ritva Metsoa askarruttaa Fuchsia enemmän lähetystyön ja lähetyspiirien tulevaisuus.
– Toivottavasti jatkossakin riittää lähtijöitä. Tämä on kirkon ydinasia, joka perustuu Jeesuksen käskyyn ”menkää ja tehkää”. On tärkeää viedä evankeliumia eteenpäin, koska olemme saaneet itse nauttia siitä.
Juhlapöytä kuuluu kaikille
Metso epäili, että Lähetysjuhlien tunnelmaan vaikutti taustalla ollut pohdinta rekisteröidyn parin siunaamisesta lähetystyöhön.
– Minä ajattelen, että he ovat muiden lailla uusia lähetystyöntekijöitä, jotka ovat saaneet kutsunsa Jumalalta. He ovat kipunsa ja taistelunsa kipuilleet. Ei siihen toisilla ole sanomista.
Ritva Metso sanoi odottaneensa, että lähetystyöhön siunatuista joku olisi pitänyt lyhyen puheen kaikkien puolesta. Tämä on hänestä ollut yleensä tapana Lähetysjuhlilla.
Metson mielestä piispa Irja Askola saarnasi varovaisin, joskin selkein sanakääntein teemasta, jossa Jumala kutsuu kaikkia pitopöytäänsä.
– Tässä kuului hänelle keskeinen teema kaikkien hyväksynnästä. Askolan mukaan Jumalan juhlapöydän kattaus kuuluu kaikille. Sen havaitsin, että messun jälkeen Askola suorastaan säteili vapautuneesti.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä