Vuonna 1998 valmistuneessa mietinnössä Koko kirkon missio linjattiin, että lähetystyön subjekti on paikallisseurakunta. Seurakunta, joka liittyy seurakuntayhtymään, ei voi liittymisen jälkeen enää itsenäisesti päättää lähetystyöhön käytettävistä verovaroista, vaan asiasta on keskusteltava ja päätettävä seurakuntayhtymän hallintoelimissä.
Lähetystyön näkökulmasta seurakuntaliitos muuttaa asioita päinvastaiseen suuntaan kuin kirkon lähetystyön asiakirjoissa on toivottu.
Lähetystyö on seurakunnalle annettu tehtävä, josta seurakunnan on kannettava vastuu. Sitä ei saa delegoida. Seurakuntayhtymälle kuuluvat tehtävät on määritelty seurakuntayhtymän perussäännössä. Yksi keskeinen tehtävä on seurakuntien taloushallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää hoitaessaan yhtymä voi vaikuttaa myös lähetystyöhön kohdennettavien verotulojen määrään.
Sopimukset auttavat
Seurakuntayhtymässä paikallisseurakunnan itsenäistä asemaa lähetystyön subjektina voi korostaa yhteisesti sovitulla menettelyllä. Esimerkiksi paikallisseurakunnan hallinto ja yhteinen kirkkovaltuusto voivat etsiä yhteisen linjauksen siitä, kuinka paljon verotuloista käytetään lähetystyöhön.
Sovittu osuus voidaan jakaa seurakuntien kesken suhteessa niiden väkimäärään, minkä jälkeen seurakunnat saavat päättää itsenäisesti rahojen kanavoinnista.
Lähetysjärjestöjen kanssa tehdyt yhteistyösopimukset eivät tuota ongelmia. Ne täytyy vain muistaa pitää mukana yhdistymisprosessissa niin, että sopimusten velvoitteet huomioidaan seurakuntayhtymän seuraavassa talous- ja toimintasuunnitelmassa.
Yhdistymistä ohjaa kirkkolaki
Seurakuntien yhdistymistä ohjaa kirkkolaki, jonka mukaan saman kunnan alueella sijaitsevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä.
Seurakuntaliitokset, kuten kuntaliitoksetkin, ovat hyvin haasteellisia ja vaativat onnistuakseen henkilöstön ja luottamushenkilöiden määrätietoisen ponnistuksen. Kaikkiin hallinnon ja toiminnan järjestämisen kysymyksiin ei ole olemassa valmiita vastauksia. Siksi kaikki ratkaisut on neuvoteltava ja sovittava yhdessä. Tämä vaatii paitsi runsaasti aikaa, myös vastuullista ja luovaa päätöksentekokykyä.
On myös valmistauduttava siihen, että tehtyjä ratkaisuja joudutaan myöhemmin tarkentamaan tai jopa kokonaan muuttamaan. Todennäköisesti seurakuntaliitoksen eteen joutuu lähivuosina vielä moni seurakunta.
Vuonna 2015 seurakuntayhtymiä on 32 ja niihin kuluu yhteensä 154 paikallisseurakuntaa. Seurakuntayhtymiin kuulumattomia itsenäisiä seurakuntatalouksia on 258. Vuoden 2010 alussa yhtymiin kuulumattomia seurakuntatalouksia oli 286.
Kuva: Freeimages/ Dennis Bos.
Juttu on julkaistu aiemmin Kirkkomme Lähetys -lehdessä.
Ilmoita asiavirheestä