Vaikka kirkkojärjestys ei määrittele avioituvien sukupuolta, samaa sukupuolta olevan parin vihkivä pappi rikkoisi virkavelvollisuutensa, uskovat Kotimaa24:n haastattelemat kirkon hallinnon edustajat.
Asiasta ei ole vielä tehty varsinaista selvitystä. Uusi avioliittolaki astuu voimaan vasta vuoden 2017 keväällä.
Kotimaa24:n aiemmin haastatteleman Lapuan lakimiesasessori Jussi Liljan mukaan avioliittoon vihkiminen on laillisesti pätevä, vaikka se olisi toimitettu kirkkojärjestyksen vastaisesti. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkojärjestys ei ole laintasoinen määräyskokoelma.
Pappisviran velvollisuuksien laiminlyömisestä säädetään kirkkolaissa. Helsingin hiippakunnan notaari Heikki Hämäläisen mukaan esimerkiksi kirkollisen toimituksen toimittaminen kirkkokäsikirjan vastaisesti voidaan tulkita rikkovan pappisviran velvollisuuksia. Myös kirkkojärjestyksen mukaan vihkiminen toimitetaan kirkkokäsikirjan kaavaa noudattaen.
Papin rankaiseminen virkavirheestä voi tarkoittaa esimerkiksi varoitusta, virasta pidättämistä tai erottamista.
Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen pitää kirkkokäsikirjan muotoiluja vihittävän parin suhteen yksiselitteisinä. Niin sanotuissa ohjeita antavassa rubriikkitekstissä määritellään avioliittoon vihittävät morsiameksi ja sulhaseksi sekä muutamassa kohden mieheksi ja naiseksi.
Oikeustieteen dosentti, teologian tohtori ja entinen Helsingin lakimiesasessori Pekka Leino muistuttaa, ettei kirkkojärjestys aina anna suoria kieltoja tilanteisiin, joita on pidetty itsestään selvinä. Esimerkiksi kirkon opin kannalta mahdottomiksi mielletyistä asioista ei aina säädetä erikseen.
Tutkimuksen mukaan nykyisistä papeista yli kolmasosa kuitenkin kannattaa kirkollista vihkimistä samaa sukupuolta oleville pareille. Näin ollen kolmannes papeista ei pidä vihkimistä kirkon oppien vastaisena.
Selvitystyö lakimuutoksen vaikutuksista voi vielä tuoda yllätyksiä
Kaikesta huolimatta kirkkojärjestyksen ja -käsikirjan tulkinta ei ole aukottoman yksiselitteistä.
Juridisia kysymyksiä vihkimiseen liittyen nosti jo keväällä esiin kirkkoherra Kalervo Salo kirkolliskokouksessa. Puheenvuorossaan Salo esitti, ettei esimerkiksi kirkkojärjestyksen tai kirkkokäsikirjan voida yksiselitteisesti sanoa koskevan vain miehen ja naisen vihkimistä.
Nykyisillään kirkkojärjestys puhuu avioliittoon vihkimisen ja siunaamisen kohdalla vain kihlaparista. Juuri kihlaparin käsite on keskeinen uudessa avioliittolaissa muuttuva kohta. Nykyisessä laissa kihlapariksi määritellään nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä naimisiin. Vuoden 2017 maaliskuussa voimaan astuvassa laissa nainen ja mies vaihtuu kahdeksi henkilöksi.
– Historiallinen fakta on, että kukaan ei ole voinut ennakoida kirkkojärjestystä kirjoitettaessa mahdollista avioliittolain muutosta, Jyri Komulainen sanoo.
Myös Heikki Hämäläinen katsoo, ettei uusi avioliittolaki muuta kirkkojärjestyksen tulkintaa tältä osin.
Salo kuitenkin pohti puheessaan, voidaanko viittaukset morsiameen, sulhaseen, mieheen ja naiseen ajatella soveltamisenvaraisiksi.
Voikin olla, etteivät kirkonmiehet saa asiassa viimeistä sanaa. Tuomiokapitulin päätöksistä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Täysin vastaavia ennakkotapauksia ei ole olemassa.
– Siis kysymys kuuluu, voiko pappi vihkiä samaa sukupuolta olevat rippikoulun käyneet kirkon jäsenet avioliittoon, mikäli avioliiton esteiden tutkinnan puolesta asia on kunnossa? Salo kysyi puheenvuorossaan kirkolliskokouksessa.
Salo myös haastoi kirkkoa pohtimaan yleisesti omaa avioliittokäsitystään. Yhteiskunnallinen ymmärrys avioliitosta on menossa yhä kauemmas niistä ideaaleista, joista kirkko pitää edelleen kiinni.
Ristiriitoja uskonnonvapausperiaatteen kanssa?
Leinon mielestä tulkinta, jossa vastoin kirkkojärjestystä vihitty avioliitto on pätevä, aiheuttaa ongelmia uskonnonvapausperiaatteen tulkinnalle.
– Avioliittoon vihkiminen on kirkon pyhä toimitus. Jos valtiovalta hyväksyy minkä tahansa toimitetun kirkollisen vihkimyksen päteväksi, se kaventaa kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen uskonnonvapauteen perustuvaa sisäistä autonomiaa, Leino sanoo.
Avioliittolain mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papilla on oikeus vihkiä avioliittoon kirkollisin menoin. Sama oikeus voidaan antaa myös muiden uskonnollisten yhdyskuntien edustajille.
Kirkollisen vihkimisen muut ehdot ja muodot määrää uskonnollinen yhdyskunta, jossa vihkiminen toimitetaan.
Leino muistuttaa, että inhimilliset virheet on huomioitu laissa erikseen. Erikoistapauksissa tasavallan presidentillä on oikeus julistaa väärin toimitettu avioliitto päteväksi.
Opin muuttaminen vaikeaa, ohjeiden antaminen helppoa
Kirkon varsinainen opetus avioliitosta ei sisälly kirkkojärjestykseen, vaan esimerkiksi katekismukseen ja tunnustuskirjoihin. Myös kirkon opetuksen tiivistävä katekismus on kirkolliskokouksen määräenemmistön hyväksymä asiakirja.
Tunnustuskirjat sen sijaan ovat pääasiassa 1500-luvulla kirjoitettuja uskonpuhdistukseen liittyviä luterilaisten kirkkojen tekstejä. Hämäläinen muistuttaa, että esimerkiksi käsitys seksuaalisuudesta on muuttunut tekstien kirjoittamisen jälkeen.
Komulaisen käsityksen mukaan kirkon opetus avioliitosta muuna kuin miehen ja naisen välisenä liittona vaatisi sekä kirkkokäsikirjan että katekismuksen muokkaamista. Hän ei usko, että tähän vaadittavaa kolmen neljäsosan määräenemmistöä kirkolliskokouksesta löytyisi.
Leinon mukaan kirkkokäsikirjan muuttaminen tai ohittaminen ei kuitenkaan olisi aivan yksinkertaista. Käsikirja ei kuulu kirkon oppiperustaan. Siksi siihen ei Leinon mukaan voida edes kirkon omin päätöksin synnyttää ristiriitaisuuksia suhteessa tunnustukseen.
– Piispojen ja tuomiokapitulien velvollisuutena on valvoa pappeja ja heidän toimiensa kirkon opin ja kirkkolainsäädännön mukaisuutta. Kirkolliskokous puolestaan ei voi hyväksyä kirkkoon uusia oppeja, Leino sanoo.
Hämäläinen huomauttaa, että piispainkokouksella on mahdollisuus antaa määräyksiä kirkollista toimitusta koskevan kirkkojärjestyksen kohdan soveltamisesta. Myös tuomiokapitulin voivat ohjeistaa kirkollisista toimituksista.
– Voi siis olla, että tätä kautta tulee yksiselitteisiä määräyksiä tai ohjeita asiasta, Hämäläinen sanoo.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Tapaus Keskinen paljasti: pappi voisi vihkiä homoparin
Ilmoita asiavirheestä