Mitä on kirkon perheneuvonta, keitä siellä käy, ja saavatko sinne tulla kaikki?
Nämä kysymykset ovat nousseet esiin sen jälkeen, kun eläkkeellä olevan perheneuvojan Saara Kinnusen
kolumni ilmestyi Kotimaassa 12.10. Kinnunen oli rakentanut viimeisimmän kolumninsa päiväkodissa käydyn kuvitteellisen, varhaiskasvatussuunnitelmaa käsittelevän keskustelun muotoon.
Tekstissä vanhemman rooliin eläytynyt Kinnunen sanoi toivovansa, että perhe saisi itse päättää lapsensa seksuaali- ja perhekasvatuksesta. Hän toivoi, että lasta ei hämmennettäisi ”monen sukupuolen ideologialla”. ”Emme halua lapselle kerrottavan normaalina asiana, että lapsella voi olla kaksi äitiä tai isää tai että miehet voivat saada lapsia”, Kinnunen kirjoitti.
– Halusin kirjoittaa siitä, millaisen hämmennyksen keskelle lapsi kasvaa, jos hänelle aivan ensimmäiseksi puhutaan sukupuolten moninaisuudesta tai hedelmöitysvaihtoehdoista, Kinnunen sanoo Kotimaalle.
Kinnusen kolumni ei siis käsitellyt perheneuvontaa, vaan varhaiskasvatusta. Koska Kinnunen esiteltiin kolumnin yhteydessä eläköityneenä perheneuvojana, osa sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä ryöpsähtäneestä keskustelusta kuitenkin kiertyi kirkon perheneuvontaan.
Keskustelua oli paljon, sillä kolumni herätti tunteita. Osa piti kirjoituksesta. Osa koki Kinnusen näkemykset konservatiivisiksi ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vähätteleviksi.
Saara Kinnunen on sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti, joka on kirjoittanut lukuisia kirjoja. Viime vuonna hän voitti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon. Kolumnin aiheuttama ryöppy oli Kinnuselle todellinen yllätys. Erityisesti hänet yllätti se, että huomio kiinnittyi perheneuvontaan.
– Mistään kirjoituksestani en ole saanut niin paljon myönteistä palautetta kuin tästä.
Kielteistäkin palautetta riitti. Persoonaan kohdistuneet kommentit tuntuivat Kinnusesta pahalta.
– Minua loukkasi kirjoittelu siitä, että onneksi olen eläkkeellä.
Anne Anttonen Kirkkohallituksesta: Joskus on asiakkaiden kannalta parempi, ettei neuvoja yritä auttaa
Kirkon perheneuvonnan koulutuksen asiatuntija Anne Anttonen Kirkkohallituksesta kommentoi
Kotimaa24:n uutisessa viime viikolla, että hän tuli surulliseksi luettuaan Kinnusen kolumnin. Anttosen mukaan Kinnusen näkemykset eivät kolumnin huomiota herättäneiltä osiltaan edustaneet nykypäivän perheneuvonnan lähtökohtaa.
Anttonen toteaa, että kirkon perheneuvonta on tarkoitettu kaikenlaisille perheille. Asenteet eivät kuitenkaan muutu sormia napsauttamalla.
– Meillä perheneuvojien rekrytointien yhteydessä keskustellaan hakijan kanssa siitä, miten hän ymmärtää ja sietää erilaisuutta. Kyse ei ole pelkästään suhtautumisesta samaa sukupuolta olevaan pariin, vaan laajemminkin erilaisuuden hahmottamisesta.
Anttonen tietää, että kaikki perheneuvojat eivät mielellään ota asiakkaikseen samaa sukupuolta olevia pareja.
– Jos perheneuvoja ajattelee tai kokee näin, on asiakkaidenkin kannalta parempi, ettei hän edes yritä auttaa pariskuntaa. Varsinkin suuremmissa perheasiain neuvottelukeskuksissa pari voidaan ohjata toisen työntekijän luo.
Anttonen arvioi, että sateenkaaripareja on asiakkaina lähinnä suurimmissa kaupungeissa. Yksilökeskusteluissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia käy hänen mukaansa jonkin verran enemmän kuin parikeskusteluissa.
Eläkkeellä oleva perheneuvoja Saara Kinnunen: Tuemme ratkaisuja, jotka ovat asiakkaiden mielestä heille sopivimpia
Saara Kinnunen teki 23 vuotta työtä seurakunnan perheneuvojana Vaasassa. Hän ei koskaan kohdannut tilannetta, jossa asiakkaita olisi vaihdettu tiimin sisällä toiselle perheneuvojalle. Kinnusen mukaan sellaisia tilanteita voi kuitenkin tulla.
– Joku kolmiodraaman osapuolista voi olla perheneuvojan tuttu tai sitten neuvojan oma elämäntilanne on sellainen, että hänen ei kannata käsitellä kaikkia aiheita.
Samaa sukupuolta olevia pareja Kinnusen vastaanotolle ei tullut. Sen sijaan tuli vanhempia, jotka käsittelivät lapsensa seksuaalista suuntautumista. Homoja ja lesboja saapui ilman kumppania. Kinnunen ei tuntenut tarvetta etsiä heille toista perheneuvojaa.
– Jokainen tulee omien kysymystensä kanssa, ja me olemme tukemassa ratkaisuja, jotka ovat asiakkaiden mielestä heille sopivimpia.
Kinnunen sanoo, että joskus perheneuvoja kuitenkin saattaa joutua sanomaan asiakkaalle, ettei voi enää auttaa tätä. Tällainen tilanne voi Kinnusen mukaan olla esimerkiksi uskottomuuden salailu. Joskus perheneuvoja voi kokea, että hänen ammattitaitonsa ei riitä asiakkaan auttamiseen.
Kinnunen sanoo pitävänsä itsestään selvänä perheneuvonnan lähtökohtaa kaikenlaisten perheiden palvelemisesta. Toisaalta hän huomauttaa, että perheneuvonnan linjauksista tehdään ”salonkikelpoisia”.
– Kuntien kanssa on ostopalvelusopimuksia, joten linjaukset pitää laatia kieli keskellä suuta.
Kinnunen toteaa, ettei ole perinteisine näkemyksineen yksin.
– Tunnen perheneuvojien kenttää. On monia, jotka ajattelevat perinteisesti. He eivät ilmaise näkemyksiään, vaan ovat hiljaa poteroissaan. Jokainen tekee työtään sydämensä ja omatuntonsa mukaan ruohonjuuritasolla.
Heli Pruuki Kirkkohallituksesta: On kohtuuton ajatus, että saa potkut, jos ei ajattele ”oikein”
Pari- ja perheterapeutti, pappi Heli Pruuki arvioi, että lähes kaikki kirkon perheneuvojat ovat valmiita auttamaan samaa sukupuolta olevaa paria. Pruuki on työskennellyt perheneuvojana Lahdessa ja Nurmijärvellä. Nyt hän toimii perheneuvonnan asiantuntijana Kirkkohallituksessa.
Pruuki kertoo pitäneensä kohtuuttomana sitä, että viimeaikaisessa keskustelussa on nostettu esiin käsityksiä samaa sukupuolta olevia pareja syrjivistä perheneuvojista.
– Sellaista tapausta ei ole tiedossa, ettei sateenkaaripari olisi päässyt perheneuvontaan. Meillä on asiantuntemusta ja kyvykkäitä perheneuvojia. Pyrimme aina siihen, että asiakkaat pääsevät sille perheneuvojalle, joka on paras auttamaan heitä.
Pruukin mukaan kirkon perheneuvonta on perheiden moninaisuuden kohtaamisessa pidemmällä kuin moni muu taho. Aihetta käsitellään koulutuksissa, ja samaa sukupuolta olevien parien tukeminen on otettu puheeksi rekrytointien yhteydessä jo vuosien ajan. Pruuki sanoo, että Suomessa on joitakin perheneuvojia, joille samaa sukupuolta olevien parien auttaminen on esimerkiksi teologisista syistä vaikeaa. Hän kuitenkin arvioi, että tarvittaessa nämäkin perheneuvojat kohtaavat kaikki parit yhtä ammattimaisesti.
– Perheneuvonnassa on taustalla viime kädessä rakkaus ja halu auttaa ihmistä, jolla on hätä elämässään. On kohtuuton ajatus, että saa potkut, jos ei ajattele ”oikein”.
Oikea auttaja valitaan asiakkaan kertoman perusteella alkuhaastattelun jälkeen. Esimerkiksi perheneuvojien koulutustaustat vaikuttavat siihen, kuka kohtaa kenetkin.
– Toisinaan parin kohtaa kaksi perheneuvojaa.
Perheneuvoja Heikki Syrjämäki: ”Perheneuvonta on läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta”
Perheneuvonnan kysymykset ovat pysyneet vuosien varrella samoina. Useimmiten perheneuvontaan tullaan vuorovaikutusongelmien tai erokysymysten takia. Myös asiakaskunta on pysynyt ennallaan.
– Perheneuvonta on ollut ja on edelleen läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta, kuvaa Tampereen seurakuntien perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki.
Perheiden monimuotoisuus ei ole uusi ilmiö. Syrjämäki toteaa, että uusperheitä on ollut aina. Sateenkaariperheitä tulee Syrjämäen mukaan perheneuvontaan vastaava määrä kuin heitä on väestössä.
Yhteiskunnan olosuhteiden muutokset näkyvät perheneuvonnassakin. Talouden epävarmat ajat vaikuttavat edelleen niin, että nuorten aikuisten elämän vakiinnuttaminen siirtyy myöhemmäksi. Toinen muutos näkyy sukupuolten tasa-arvossa: Syrjämäen mukaan miesten osuus sekä asiakkaina että yhteydenottajina kasvaa koko ajan.
Syrjämäki oli puheenjohtajana työryhmässä, joka valmisteli tänä vuonna käyttöön otettua kirkon perheneuvonnan uutta strategiaa. Sen mukaan perheneuvontaa pyritään kehittämään niin, että palvelujen saatavuus olisi tasavertaista. Uusissa linjauksissa korostuu entistä enemmän myös lasten hyvinvointi.
Palveluiden saatavuus ei riipu parien seksuaalisesta suuntautumisesta vaan ennemmin kärsivällisyydestä. Monessa kaupungissa perheneuvontaan saattaa joutua jonottamaan kuukausia.
– Kaikkia yhteydenottajia palvellaan. Heille voidaan yhdessä etsiä muita auttamistahoja joko meidän sijastamme tai odotusajaksi. Odotusaikana heihin myös pidetään yhteyttä, Syrjämäki sanoo.
***
Joka kolmas tulee yksin
• Kirkko on tarjonnut perheneuvontaa vuodesta 1944. Nykyään perheasiain neuvottelukeskuksia on 41 paikkakunnalla.
• Vuosittain perheneuvonnan palveluja käyttää noin 17 000 ihmistä. Runsas kolmannes heistä on 30–39-vuotiaita.
• Viime vuonna joka kolmas asiakas saapui perheneuvontaan yksin.
• Perheneuvontaan tullaan useimmin vuorovaikutusongelmien tai eroon liittyvien kysymysten takia. Perheneuvontaan voidaan tulla myös eron jälkeen selvittämään esimerkiksi lapsiin liittyviä asioita. Lähes joka toisella neuvontaan osallistuneista ongelmat olivat jatkuneet jo vuosia.
• Kirkon perheneuvonta on avointa kaikille kirkon jäsenyydestä riippumatta. Noin joka toisella perheasiain neuvottelukeskuksella on ostopalvelusopimus kunnan kanssa. Lähes kaikkialla perheneuvonta on asiakkaille maksutonta.
• Perheneuvojat ovat tavallisesti teologeja tai psykologeja, jotka ovat suorittaneet kirkon perheneuvonnan erityiskoulutuksen.
• Kyselyissä yli 95 prosenttia asiakkaista on ilmaissut tyytyväisyytensä perheneuvojien ammattitaitoon. Yli 90 prosenttia asiakkaista koki, että perheneuvontakäynnistä oli hyötyä.
Kuva: Hannu Jukola / Tampereen seurakunnat
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.