Huittisten seurakunnan lapsityönohjaaja Marjo Lehikoinen tietää, että järjestelykyky, työyhteisön tuki ja rukous helpottavat itsenäistä, vaativaa työtä. Lue jutun lopusta myös hyvinvointivinkit lapsityöhön!
Marjo Lehikoinen vastaa seurakunnassaan lapsi- ja perhetyöstä ja toimii samalla lastenohjaajien lähiesimiehenä.
– Tehtävät ovat monipuolisia ja työpäivät vaihtelevat suuresti. Työssäni suunnittelen lastenohjaajien kanssa lapsityön toiminnat. Tehtäväni on huolehtia, että asiat sujuvat ja lapsilla on hyvä olla päiväkerhossa, Lehikoinen kuvailee.
Lehikoinen huolehtii tarvikehankinnoista budjetin mukaisesti, mikä tarkoittaa useita tarviketilauksia ja ostosreissuja kuukausittain.
– Vastaan myös sähköposteista, kotisivujen päivittämisestä ja tulostettavien tiedotteiden laatimisesta. Jos päiväkerhotyössä tarvitaan sijaista, minä paikkaan puuttuvaa henkilöä mahdollisuuksien mukaan.
Päiväkodeissa kiertäminen on tärkeä osa työtä
Marjo Lehikoisen yksi tärkeimmistä työtehtävistä on pitää yhteyttä päiväkotimaailmaan. Hän kiertelee jokaisessa kaupungin päiväkodissa yhdestä kahteen kertaa kaudessa.
Lehikoinen suunnittelee lapsityön papin kanssa lastenkirkkoja sekä muita seurakunnan lapsille ja perheille suunnattuja tapahtumia. Hän osallistuu rippikoulutyöhön vastaten osaltaan opetuksesta ja leirityöstä.
– Nämä ovat sellaisia tyypillisiä työjuttuja, mutta tarpeen tullen kapuan vaikka katonrajaan asentamaan akustiikkalevyjä. Viimeksi tällä viikolla kiipeilin liukumäen katolla sutimassa Pinoteksia sen pintaan, mikä johtui kyllä omasta harrastuneisuudestani korjausasioihin.
Lasten kanssa liikutaan erikoisissa asennoissa – venyttely on tarpeen!
Lehikoinen istuu koneella tavallisen työpäivän aikana jonkin verran, mutta kiireisimpinä aikoina tietokonetyötä voi olla tunteja päivässä.
Lapsiryhmissä työskennellessään ohjaaja joutuu konttailemaan ja kumartumaan matalien pöytien ja tuolien ääressä. Muutenkin lasten kanssa ollessa liikutaan suhteellisen paljon aikuiselle erikoisissa asennoissa.
– Tämä kaikki tuntuu tietysti kehossa. Venyttely ja kaikki liikunta tekee illalla hyvää, niin ja hieronta. Usein istun illalla aviomieheni eteen ja pyydän hieromaan hartioita!
”Budjetin laatiminen sai vetoamaan Jumalan sanaan”
Lastenohjaajan työssä paineet muodostuvat kuitenkin muusta kuin fyysisestä työkuormasta. Lehikoisen kohdalla osa työpaineista tulee siitä, että hän on aloittanut tehtävän hoitamisen vasta vuosi sitten. Moni asia on opeteltava alusta asti.
– Budjetin laatiminen esimerkiksi sai vetoamaan Jumalan sanaan totisella sydämellä, ja se kannatti. Herra antoi viisautta, kuten hän sanassaan lupaa!
Painetta aiheuttaa usein myös tiukka aikataulu ja työn ripeä tahti. Ohjaajalta vaaditaan jatkuvasti ideointia, työn kehittämistä ja kiinnostavien tapahtumien innovointia.
– Välillä tuntuu, että seurakunta on kuin ohjelmatoimisto, joka suoltaa tauotta viihdykettä ihmisille.
Työpäivät venyvät helposti
Koska Lehikoinen on viranhaltija, hänellä ei ole säännönmukaista työaikaa, minkä vuoksi työpäivät venyvät useasti yli kahdeksan tunnin.
– Toisinaan ne pitenevät, koska pidän työstäni niin paljon, etten malta lopettaa. Joskus syynä ovat monenlaiset välttämättömät työt, jotka sijoittuvat aamuvarhaisesta pitkälle iltaan.
Lehikoisen tehtävät myös kasautuvat usein tietyille ajanjaksoille.
– Aluksi kuvittelin, että otan joskus sitten vähän rennommin ja teen lyhyempää päivää, mutta se ei kyllä vielä ole minulta onnistunut. Ehkä vielä opin tämän!
Lehikoinen tapaa työssään lapsia, nuoria, heidän perheitään ja lasten kanssa työtä tekeviä ammattilaisia.
– Suurimmaksi osaksi kaikki kohtaamiset ovat hoituneet ongelmitta. Haasteellisissa tilanteissa pyrin olemaan asiallinen ja hoitamaan työhön liittyvät välttämättömät asiat. Näissä hetkissä rukoilen myös Herralta apua. Koskaan en ole pettynyt saamaani rukousvastaukseen!
Virkatehtävien rajattomuus tuo suuren vastuun
Lehikoiselle työstressiä aiheuttaa jossain määrin myös virkatehtävän rajattomuus. Viranhaltijalla on usein vapautta päättää työstään, mutta myös suuri vastuu tekemisistään.
– Mietin usein, mikä työssä riittää. Uskon, että siinä on kysymys, jota monissa työpaikoissa ja monilla aloilla kysellään tänä päivänä.
Paineen keskellä Lehikoinen pilkkoo tehtävät hieman helpommin hallittaviin kokonaisuuksiin. Hän laatii myös aikataulun kunkin tehtävän tekemiselle. Lehikoinen on tietoisesti harjoitellut tekemään työtehtävän kerrallaan ja käyttänyt esimerkiksi tarralappuja apuna työtehtävien järjestelyssä.
– Teen yhden muistilapun kutakin pientä tehtävää kohti, ja niitä sitten saa nyppiä kalenterista pois aina, kun tehtävä on suoritettu.
”Uusi ihminen näkee usein muutostarpeet kirkkaammin”
Tuoreena työntekijänä Lehikoinen on pyrkinyt tuomaan uusia käytäntöjä työyhteisöön, selkiyttämään toimintaa ja parantamaan huomaamiaan epäkohtia.
– Uutena ihmisenä näkee toisinaan muutostarpeet kirkkaammin kuin vuosia samassa tehtävässä ollut kokenut henkilö.
Lehikoista on helpottanut muutosten kohtaamisessa ajatus siitä, että tuttuja tapoja ja rutiineja on hyvä kehittää aika-ajoin.
– Näin huomioidaan entistä paremmin sekä asiakkaita että työyhteisöä.
Työssä ja varsinkin uudessa tehtävässä tulee kuitenkin väistämättä tilanteita, jolloin omat voimat eivät riitä. Silloin on tärkeää puhua vaikeuksista esimiehen ja työyhteisön kanssa.
– Tiukan paikan tullen puhkun ja puhisen myös Jumalalle. Samoin saatan purkaa asioitani omalle ukkokullalleni, joka muistuttaa minua niistä monista hetkistä, joista olen Jumalan avulla selvinnyt.
Usko ja luottamus Jumalaan kantavat Lehikoista työn kiperien hetkien yli. Hän uskoo, että työhön liittyvät haasteet kuten muutkaan asiat elämässä eivät tule eteen sattumalta.
– Tiedän olevani sillä paikalla, jossa Jumala tahtoo minun juuri tällä hetkellä olevan. Silloin kun tekisi mieli heittää kintaat tiskiin ja sanoa, että nyt riittää, saan jättää kaikkein suurimmat taakat kaikkivaltiaan Jumalan kannettaviksi.
Kutsumustyöntekijää on suojeltava kyynistymiseltä
Lasten- ja lapsityönohjaajien työssä on jonkin verran fyysistä työkuormitusta. Liikkuminen lasten kanssa on parhaimmillaan hyvinkin monipuolista ja runsasta, mutta aikuisen ja lapsen kokoerojen vuoksi työergonomia ei aina toteudu ihanteellisesti. Ohjaaja joutuu kumartelemaan, nostelemaan, kyykistelemään ja konttailemaan, mikä voi muodosta erityisesti iän karttuessa rasittavaksi.
Lastenohjaajan kokema kuormitus on useimmin luonteeltaan henkistä. Kiire on lisääntynyt alalla siksi, että työntekijöistä pyritään tiukassa taloustilanteessa usein säästämään. Tehtävät sisältävät paljon muutakin kuin kasvatus- ja ohjaustyötä, esimerkiksi tietoteknisiä järjestelmiä on hallittava aikaisempaa enemmän.
Moni lastenohjaaja on kuitenkin työssä kutsumustaan toteuttamassa. Kun asiakkaan hyvinvoinnista ei haluta tinkiä missään tapauksessa, joutuu työntekijä itse joustamaan.
Väestöliitto selvitti vuonna 2013 varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien, myös lastenohjaajien, työssäjaksamista. Tutkimuksessa todettiin, että kireyteen ja uupumukseen liittyvät vaikeat tunteet ovat työssä vaiettuja ja varsin tavallisia. Tunnekuormaa aiheuttavat resurssipulan ja kiireen lisäksi lasten käyttäytyminen sekä perheiden ongelmat. Vaikeita tunteita syntyy myös perheiden suurista vaatimuksista, ja toisaalta välinpitämättömyydestä.
Lastenohjaajat ovat myös ryhmä, joka tutkimusten mukaan viihtyy työssään. Voimavaroja työhön antavat tarkoituksellinen ja mielekäs työ, toimiva työyhteisö ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen vapaa-ajalla. Uupumusta ehkäisee myös oman ammattitaidon kehittäminen ja esimerkiksi esimieheltä tai kokeneemmalta ammattilaiselta saatava työnohjauksellinen tuki.
Lähteet: Työterveys ja -turvallisuus sosiaali- ja terveysalalla 2000 -luvulla. Sosiaali-ja terveysalan riskiprofiili 2010. Työterveyslaitos. Minna Oulasmaa ja Riikka Riihonen: Ammattikasvattajan kielletyt tunteet, Väestöliitto. Kirkon alan työolobarometri 2011, Tilastokeskus.
Lastenohjaaja voi hyvin työssään, kun hän:
• Muistaa pitää kiinni ammattinsa rajoista ja opettelee sanomaan ”ei” työlle, joka ei kuulu hänen osaamiseensa ja ole välttämätöntä.
• Järjestelee ja pilkkoo työtehtäviä. Hallittavuuden tunne ja selkeä päämäärien asettaminen ehkäisevät tehokkaasti työn rajattomuuden aiheuttamaa uupumuksen tunnetta.
• Pitää yllä hyvää tiimihenkeä arvostamalla omaa ja työtoverin ammattitaitoa, ottamalla asioita tarvittaessa reilusti ja matalalla kynnyksellä puheeksi.
• Kouluttautuu ja saa työnohjauksellista tukea ammattitaidon kehittämiseksi.
Kuva: Jari Lehikoinen
Lue myös muut työhyvinvointisarjan jutut:
Leena Mäki: ”Suntio on vähän kuin kotiäiti: katsoo, että kaikki sujuu ja paikat on kunnossa”
Kanttorin työssä pitää suojella luovuutta ja pyhittää vapaapäivät
Diakoniatyö on sirpaleisuuden sietoa − ”Parasta on suora palaute asiakkailta”
Nuorisotyö ei ole hengailua: Kun on selkeät suunnitelmat, niistä voi myös poiketa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.