Laskiaistiistai on pääsisäispaaston alkamisen juhla. Katolisissa maissa laskiainen on myös karvevaalien aikaa. Karnevaali tulee latinan sanoista ”hyvästi liha”, carne vale, tai ”jättää liha pois”, carnem levare.
Suomen sana laskiainen viittaa paastoon laskeutumiseen tai päivien laskemiseen ennen pääsiäistä. On myös arveltu, että laskiainen tulee latinan sanasta lasciare, jota on käytetty muodossa carne lasciare (lihan jättäminen). Nykyperinteen mukaan laskiaisen voi ajatella viittaavan mäenlaskuun, perinteiseen suomalaiseen ”karnevaaliriehaan”.
Laskiaisperinteissä yhdistyvät kirkollinen ja pakanallinen juhlaperinne, jonka on arveltu juontavan aina Baccuhuksen kunniaksi järjestettyihin roomalaisiin pitoihin saakka.
Kirkollisesti ymmärrettynä laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietettävä paaston alkajaisjuhla. Laskiaiseen kuuluu Suomessa kaksi päivää, laskiaissunnuntai ja laskiaistiistai, joka edeltää paaston ensimmäistä päivää, tuhkakeskiviikkoa.
Katolisissa maissa laskiaista juhlitaan karnevaalikulkuein useina päivinä ennen laskiaistiistaita. Esimerkiksi Saksassa ”laskiaismaanantai” on nimeltään Rosenmontag, ruusumaanantai.
Tunnettuja karvevaaleja järjestetään muun muassa Brasiliassa Rio de Janeirossa (sambakarnevaali), Venetsiassa Italiassa ja Kölnissä Saksassa. Ranskankielisessä kulttuurissa laskiaistiistai on mardi gras, rasvatiistai. Yhdysvalloissa New Orleansissa kuuluisa laskiaiskarvenaali tunnetaan nimellä Mardi Gras.
Luterilaiseen perinteeseen pääsiäispaasto – eikä niin ollen riehakas karvevaali – ole luontevana tapakulttuurina juuri koskaan kuulunut. Nykyisin kirkoissa puhutaan paljon paastosta sekä ortodoksiseen että katoliseen paastoperinteeseen liittyen.
Moderni luterilainen paastoajatus on korostaa pyrkimystä yksinkertaiseen tai ekologiseen elämään. Pidättäytyminen mistä tahansa elämää orjuuttavasta asiasta, kuten televisiosta, alkoholista, suklaasta, shoppailusta tai nalkuttamisesta on luterilaisittain paaston arvoista.
Kuva: Rolf Hahn/Wikipedia. Ruusumaanantai Kölnin karnevaaleilla vuonna 2006.
Lue myös:
Ekopaasto puhuttaa lifestyle-blogeissa
Yli 150 000 suomalaista paastoaa uskonnollisista syistä
Ilmoita asiavirheestä