Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämistyöryhmä kannustaa kuntia, kouluja ja oppilaitoksia hyödyntämään uskonnollisten yhteisöjen kasvatusalan ammattilaisia lasten ja nuorten kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Viime syksynä asetetun työryhmän tehtävänä oli esittää toimenpiteitä, joilla uskontokuntien osaamista voidaan hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla tehtävänä oli laatia ministeriölle ehdotus kansallisesta ohjeistuksesta kuntien ja koulujen yhteistyölle uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
Tehtävä liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jossa linjataan: ”Hallitus tukee nuorten hyvinvointia laaja-alaisessa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Osana yhteistyötä määritellään viitekehys hyvinvointialueiden, kuntien, koulujen, kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyölle.”
Hallitusohjelmakirjauksen taustalla ovat tutkimustiedot lasten ja nuorten heikentyneestä hyvinvoinnista. Heikentymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa koronapandemia, yksinäisyys, ilmastonmuutos ja Venäjän hyökkäyssota.
Työryhmä suosittaa, että kunnat, koulut, oppilaitokset ja uskonnolliset yhteisöt tekevät yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Yhteistyö kirjataan sopimuksiin ja kunnallisiin ohjausasiakirjoihin. Luottamuksen rakentamiseksi yhteistyön tulee olla suunnitelmallista ja avointa, ja viestinnän oikea-aikaista. Yhteistyö ei saa sisältää uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttavia elementtejä.
Yhteistyön puolesta puhuu työryhmän mukaan sekin, että nuorisobarometrin tulosten perusteella nuoret suhtautuvat omasta uskonnollisuudestaan riippumatta varsin avoimesti uskonnollisuuteen ja uskonnon näkymiseen yhteiskunnassa. 86 prosenttia nuorista ajattelee, että kaikilla on oikeus puhua omasta katsomuksestaan koulussa. Nuoret ajattelevat, että opiskelijat ja opettajat saavat ilmaista omaa katsomustaan puheessa ja käyttämällä uskonnollisia symboleita esimerkiksi koruissa tai pukeutumisessaan.
Uskonnollisilla yhteisöillä työryhmä tarkoittaa muistionsa mukaan evankelis-luterilaista ja ortodoksista kirkkoa sekä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Jäsenmäärän perusteella Suomen suurimpia uskonto- ja kirkkokuntia ovat evankelisluterilainen kirkko, ortodoksiset kirkot ja islamilaiset yhdyskunnat. Suurimpia rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ovat Jehovan todistajat, Vapaakirkko, Katolinen kirkko ja Helluntaikirkko.
SUURIMMAT USKONTOKUNNAT ovat työryhmän mukaan keskeisiä nuorisotyön toimijoita ja siten tärkeitä yhteistyökumppaneita julkisen hallinnon toimijoille. Niillä on merkittävät resurssit, koulutettuja kasvatuksen ammattilaisia sekä jo paikka nuorten elämässä. Esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa työskentelee noin 3500 lasten ja nuorten parissa toimivaa kasvatuksen ammattilaista.
Eri tahojen nuorisotoimien resursseilla ei ole työryhmän mielestä järkevää tehdä päällekkäistä työtä, kun kohderyhmänä ovat kuitenkin samat lapset ja nuoret. Tämä pätee etenkin väestömäärältään pienempiin kuntiin.
Työryhmän muistiossa todetaan, että evankelis-luterilainen kirkko näkee lasten ja nuorten kasvun ja hyvinvoinnin tukemisen merkittävimpänä ja kasvavana yhteistyön muotona yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Sellainen yhteistyö tukee koulujen ja oppilaitosten yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteistyön lähtökohtia ovat yhteisölähtöisyys ja katsomusten kirjon kunnioittaminen.
Työryhmä näkee kunnallisen nuorisotyön näkökulmasta mahdollisuuksia myös yhteistyössä muiden uskonnollisten yhteisöjen kuin evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. Kunnallisen nuorisotyön tavoitteena on toiminnan yhdenvertainen saavutettavuus, jolloin huomiota kiinnitetään nuorten moninaisuuteen. Uskonnollisten yhteisöjen kanssa tehtävän yhteistyön kautta voidaan tavoittaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisia nuoria, joita muuten voisi olla vaikeampi tavoittaa.
Työryhmä luovutti ehdotuksensa tiistaina 25. helmikuuta nuoriso- ja urheiluministeri Sandra Bergqvistille ja opetusministeri Anders Adlercreutzille.
Lue myös
Nuorisobarometrista voi päätellä: On tultu uskonnollisen kulttuurinmuutoksen taitekohtaan
Ilmoita asiavirheestä