Tampereen Messukylän seurakunnassa toteutettiin lattarimessussa psalmia 150, jossa kehotetaan ylistämään kaikin soittimin Herraa hänen pyhäkössään. ”Ylistäkää häntä raikuvin torvin, harppua ja lyyraa soittaen, tanssien ja rumpua lyöden, ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!”
Kaukajärven seurakuntatalolla veisattiin ja tanssittiin helatorstaina virsiä sydämen kyllyydestä trumpetin, kitaran, basson, sähköpianon ja kolmen miehen rytmisektion säestyksellä. Tätä lattarimessua varten perustetun yhtyeen solistina ja esilaulajana toimi Messukylän kanttori Sanna Ketola. Virsien sovitukset oli tehnyt helsinkiläinen basisti Taneli Helminen.
Musiikin lisäksi messuun oli panostettu muutenkin. Järjestäjien tiimiin kuului kanttorin lisäksi diakoniatyöntekijöitä, vahtimestareita, varhaiskasvattajia ja kaksi pappia: Touko Hakala sekä idean isä, latinotansseja harrastava pastori Kari Salonen. Menossa mukana oli myös Tampereen NNKY:n Gospellattarit sekä kaksi paikallista tanssiseuraa.
Jokainen sai luvan olla, liikkua ja viuhtoa oman persoonan mukaan
Ennen varsinaista aloitusta oli hyvä kuulla messuun liittyviä asioita. Mukaan oli kutsuttu espanjaa puhuvia henkilöitä, joten pastori Salonen ilmoitti käyttävänsä myös espanjan kieltä tietyissä kohdin.
Bändin johtaja Taneli Helminen varoitti, että musiikki kuuluu kaiuttimista lujaa, ja pyysi lapsiperheitä sekä herkkäkorvaisia siirtymään edestä salin takaosaan. Kukaan ei vaihtanut paikkaa.
Gospellattareiden pääkouluttaja Asta Lehtimäki antoi jokaiselle luvan olla, liikkua ja viuhtoa oman persoonan mukaan, Herran kunniaksi.
Alkuvirsi Totuuden henki toteutettiin ilman sanoja, jotta Lehtimäki pystyi opettamaan kirkkokansalle latinalaisen tanssin alkeita. Tässä vaiheessa paljon miehiäkin nousi seisomaan, kun hengiteltiin, avattiin ja suljettiin sormia, jalat otettiin mukaan askeltamalla ensin sivusuuntiin ja sitten eteen ja taakse. Ei tuntunut kovin vaikealta.
Sydämen kyllyydestä liikkuessa ei tarvitse olla täydellinen
Seuraavaksi laulettiin kertosäettä espanjankielisestä lastenvirrestä Le lo le lo laylo, jonka tahdissa päiväkerholaisten kulkue saapui saliin kirkkaanvärisiä sifonkihuiveja heilutellen.
Sen jälkeen Taas kukkasilla kukkulat sai keskikäytävän, sivuseinustat sekä salin avoimen takaosan täyttymään liikkujista. Muutamia miehiä ja lapsia osallistui liikunnan riemuun, mutta valtaosa tanssijoista oli naisia.
Kari Salonen kumarsi erään leidin paritanssiin pieneksi hetkeksi, mutta muut miehet tai pariskunnat eivät seuranneet esimerkkiä. Taisi olla oudokseltaan liian haastavaa suomalaiseen hartauteen tottuneille?
Päivän otsikko ilo sisältyi jopa synnintunnustukseen. Epistolateksti kehotti iloitsemaan aina Herrassa. Evankeliumissa Jeesus otettiin taivaaseen, jonka jälkeen opetuslapset palasivat Jerusalemiin riemua täynnä.
Tunnetaanko meidät kirkossa kävijät ilosta?
Saarnansa aluksi Kari-pappi kysyi eturivissä istuvilta iloa tuottavia asioita. Varovaisia vastauksia olivat Jeesus, kevät, kesä, anteeksianto. Sitten alkoi huudahduksia kuulua ympäri salia: ystävät, lapset, musiikki, hyvä ruoka, vapaapäivät, kukat.
– Paavali toisti filippiläisille kehotuksensa iloita, mutta meille suomalaisille siitä pitää muistuttaa vielä kolmannenkin kerran. Tunnetaanko meidät kirkossa kävijät ilosta, Kari Salonen kysyi.
Hän vertasi suomalaista mielialaa harmaisiin housuihinsa. Toki myös vakavuus ja synkkyys kuuluvat ihmisen elämään maan päällä, mutta ei enää taivaassa. Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen opetuslapset olivat aina temppelissä ja ylistivät Jumalaa.
– Paavali pyysi filippiläisiä ja samalla meitäkin olemaan murehtimatta mitään. Jumala ei lupaa täyttää kaikkia toiveitamme, mutta hän lupaa antaa oman rauhansa varjelemaan sydämemme ja ajatuksemme, Salonen vakuutti saarnansa lopuksi.
Lattarimessussa rukoillaan elämän sykkeen puolesta
Esirukouksesta vastasi pastori Touko Hakala. Hän muistutti, että rukous on kuin sydänystävän kanssa keskustelua, mutta puhe Jumalan kanssa on vielä paljon enemmän.
Lattarimessussa oli lupa rukoilla niin sanotusti normaalisti, mutta myös liikkuen tai kädet kohotettuna ylistykseen. Kirkkoväki sai nostaa kättänsä sen mukaan, mihin asiaan tarvitsi esirukousta: ihmissuhteet, sairaudet, lapset ja lapsenlapset, erilaiset elämän kipukohdat.
Lisäksi muistettiin Messukylän seurakunnan nimikkokohdetta, Emmanuelin päiväkotia Namibiassa, jonne kolehtikin kerättiin vähän myöhemmin.
Esirukoukseen kuului myös kiitos Jumalan huolenpidosta.
Kaukajärvellä koettiin harvinainen ilmiö, kun osa kirkkoväestä tanssi riemukkaasti ehtoolliselle mennessään ja pois tullessaan. Kiitollisuus ehtoollisen lahjasta tuntui koko kehossa, saihan virsiin eläytyä kokonaisvaltaisesti.
Siunauksen jälkeen ilo pulppuili salissa ja monet kirkkovieraat eläytyivät rytmikkääseen loppuvirteen sekä hengellään että ruumiillaan.
”Messu oli raikas ja ekumeeninen”
Messuvieraita oli mukana myös Latinalaisesta Amerikasta, Aasiasta ja Afrikasta. Lähialueella asuvan nelihenkisen perheen äiti Satu Joki kehui laadukasta musiikkia ja piti liikkumista hyvänä.
– Messu oli tosi raikas ja siinä aisti ekumeniaa. Jossain päin maailmaa tämä on se tavallinen jumis. Itselleni messun kaava hämärtyi hieman, kun ei noustu ja istuuduttu perinteiseen tapaan, mutta se ei haitannut.
Joki painotti, että paikallaan olo ei välttämättä ole ilottomuutta. Siihen tai liikkumiseen pitää olla vapaus ilman syyllistämistä.
– Osaan espanjaa, joten ymmärsin papin erikieliset puheet. Bändin soitto ei tukenut melodiaa, mutta helpotti, kun tunsin virret ja solisti oli laulamassa, Satu Joki toteaa.
Puoliso Jarkko Joki pohtii kokemaansa ja empii hieman:
– Tämä oli jumalanpalvelus siinä missä muutkin. Ihmisten liikkuminen vei vähän keskittymistä. Voisin tulla uudestaankin, ehkä. Ehdottomasti!
Perheen lapset kokivat messun ihan mukavaksi, mutta tanssijoiden heiluminen vaikutti hieman epämääräiseltä, välillä vähän hassultakin.
– Musiikki oli mielenkiintoista, en ole kovin paljoa kuunnellut sellaista, sanoo kymmenvuotias Vilja.
– Rummuttelin välillä jalkoihini virsien aikana, kertoo seitsemänvuotias Leo.
– Lattarimessua olisi hieno viettää jonain sateisena marraskuun iltana. Olisi ihanaa valoa ja väriä, Satu Joki visioi.
Kuvat: Merja Salonen. Kuvia voi selata valkoisista nuolista. Lattarimessussa kaikenikäiset ja kokoiset voivat osallistua tanssin iloon ja samalla ylistää Jumalaa.
Lue juttuja myös muunlaisista erikoismessuista:
Saunamessussa häkälöylyt johdattivat synnintunnustukseen
Rap-messu puhutteli nuoria Kotkassa
Varjoista valoon – messu eronneille
Mikä on Metallimessu? – Katso video
Jazz-messu herätti tunteita Kymin kirkossa
Dylan-messussa veisattiin Bob Dylanin lauluja – ”Hän sanoittaa evankeliumin kansan kielelle”
Naantalin jazzmessu on ammattimuusikoiden ilotulitusta ja vapautuksen juhlaa
Neulekirkossa sai olla kutimet käsissä
Mikä on Popmessu – Katso video
Kun sanat eivät ole äidinkieli, tarvitaan sanaton messu
”Etsimme jumalanpalvelusta, jossa sykkii meidän aikamme” – 30-vuotias Tuomasmessu soi yhä
Beatles-kirkossa kerätään varoja vähävaraisten nuorten opintoihin
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.