Vaajakosken kirkon seurakuntamestari Leena Mäki on kahdenkymmenen vuoden aikana nähnyt suntion työn muutoksen. Aikaisemmin työ oli fyysisesti raskasta ja sisälsi paljon muiden ammattikuntien avustamista.
Viime vuosina työ on muuttunut entistä itsenäisemmäksi. Kuormitusta aiheuttaa esimerkiksi uusien tietoteknisten järjestelmien haltuunotto: Enää kun ei edes kirkon ovista pääse sisään ilman tietotekniikkaa.
Seurakuntamestari Mäki vastaa työssään kiinteistön ja sen lähialueen ylläpidosta ja huollosta. Lisäksi hänen vastuullaan on kiinteistössä järjestettävien tilaisuuksien järjestely, tilojen esittely ja niiden varausten hallinnointi. Karkeasti ottaen noin puoli päivää työstä kuluu siivoukseen ja toinen puoli muihin tehtäviin.
– Suntio on vähän kuin äiti kotona. Huolehtii, että paikat ovat siistejä ja järjestyksessä sekä katsoo, että kaikkea on riittävästi. Ennen messua hän huolehtii, että papin tukka on kammattuna eikä myyrä kurki nenästä, Mäki luonnehtii työtään.
Ympäristönormit ja hyvät välineet säästävät siivoustyöntekijää
Leena Mäki arvioi, että suntion työn kuormittavuus syntyy tänä päivänä enemmän psyykkisistä kuin fyysisistä tekijöistä.
– Fyysisesti rasittavaa työssäni on kovalla kivilattialla kävely, mikä käy selkään ja jalkoihin. Jonkin verran on myös lumitöitä ja raskasta nostelua, mitä olen yrittänyt nyt kovasti välttää silloin, kun voin. Uutta selkää kun ei saa kovin helposti.
Siivoustyön raskauteen pystyy Mäen mukaan vaikuttamaan tänä päivänä yllättävänkin paljon oikeilla välineillä. Moderni siivoustyö ei ole hikihatussa jynssäämistä ja raskaiden välineiden raahaamista, vaan esimerkiksi mopit ovat nykyisin keveitä mikrokuitumoppeja. Veden ja kemikaalien käyttö on minimissään jo ympäristösyistä.
– Vähällä ja ekologisesti on nykyajan siivoustyön motto. Meillä on ympäristödiplomi, joka asettaa siivoukselle tarkat normit. Nämä normit säästävät samalla myös meitä työntekijöitä.
Tauotus on tärkeää
Siivoustöiden aikataulut ovat arkiviikoilla työntekijän itse päätettävissä, minkä takia siistimisen ja muut huoltotyöt voi tehdä omassa aikataulussa työtä fiksusti tauotellen.
– Tauotus on tässä työssä tosi tärkeää, jotta sitä jaksaa tehdä pitkäaikaisesti. Kun taukoja pitää, fyysinen palautuminen tapahtuu työpäivän aikana helposti.
Vapaa-ajalla Mäki palautuu parhaiten tavallisessa arjessa.
– Voimavarojani ovat lapsenlapset ja mukavat vapaa-ajan harrastukset, kuten ikonimaalaus. Käsillä tekeminen irrottaa töistä mainiosti, samoin lukeminen. Vesijumppa ja kuntosali ylläpitävät fyysistä kuntoa.
Moderni teknologia ja juhlapyhät kuormittavat
Työn suurin kuormitus muodostuu Mäen mielestä juhlapyhiin keskittyvästä aikataulupaineesta ja modernista teknologiasta.
– Ennen suntion pöydällä oli paperinen tilavarauskalenteri, jota hän itsenäisesti täytti. Nykyään käytössä on sähköinen kalenteri, jonne jokainen työntekijä varaa tiloja tarpeen mukaan.
Moderni varausjärjestelmä ei aina toimi, koska ulkopuoliset eivät osaa arvioida tilojen valmistelun, siistimisen ja ylläpidon vaatimia työmääriä.
Tietotekniikan tulo päivittäiseksi työvälineeksi on ollut Mäen työn isoin muutos. Viime vuosina suntioiden käyttöön on tullut esimerkiksi uusia energianseurantaohjelmia, joilla pyritään pienentämään sähkölaskua ja ympäristöjalanjälkeä.
– Harva asia tässäkään työssä toimii nykyään ilman tietotekniikkaa. Esimerkiksi kiinteistöjen kulunvalvonta tehdään nykyään tietokoneen kautta. Lisäksi tietysti monet rutiinit kuten laskutus ja viestintä ovat nykyään täysin sähköisiä.
Tietotekniikan ja uusien sovellusten käyttö opetellaan Mäen mukaan turhan usein virheiden kautta, mikä joskus harmittaa.
– Koulutusta tarvittaisiin koko ajan entistä enemmän.
Asiakastilanteita Mäen työssä riittää, sillä Vaajakoskella on viikoittain kastejuhlia ja muita kirkollisia toimituksia. Koska asiakkaita on paljon, mukaan mahtuu myös haastavia sellaisia.
– Ihmiset ovat usein esimerkiksi hautajaistilanteissa ensimmäistä kertaa, ja tunteet voivat tulla pintaan yllättävilläkin tavoilla esimerkiksi kireytenä seurakunnan työntekijää kohtaa. Pääasiassa seurakuntalaiset ovat onneksi kiitollisia ja tyytyväisiä.
”Kouluttauduin myös turvallisuusvalvojaksi”
Hyvänä Mäki pitää sitä, että nykyajan suntiot saavat koulutusta elämän ja ihmissuhteiden koko kirjon kohtaamiseen. Omassa seurakunnassa on satsattu esimerkiksi turvallisuuskoulutukseen, mitä Mäki suosittaa muillekin seurakunnille.
– Kouluttauduin hiljattain turvallisuusvalvojaksi. Tässä perustutkinnossa perehdytään laaja-alaisesti turvallisuuteen, opitaan tulemaan toimeen tilanteissa, joissa asiakkaat käyttäytyvät aggressiivisesti ja tunnistamaan ennalta uhkatilanteet.
Koulutuksessa Mäki oppi ajattelemaan turvallisuutta ennakoivasti, niin kiinteistön kuin henkilöturvallisuudenkin osalta.
– Oma käyttäytyminen näissä tilanteissa on tärkeää. Rauhallisena pysyminen rauhoittaa useimmiten myös kiihtyneen asiakkaan.
Turvallisuusasiat näkyvät työssä myös tilojen sisustuksen suunnittelussa ja siistimisessä.
– On säännöllisesti tarkistettava tilojen paloturvallisuus ja poistumisteiden esteettömyys sekä ilmoitettava puutteista.
Kehitysvammainen apusuntio valaisee hankalankin työpäivän
Hyvällä ja motivoituneella mielellä Mäen on muuttuvan työn keskellä pitänyt työyhteisö.
– Meillä on avoin ja luotettava porukka töissä. Tunnen, että uskallan reilusti ilmaista itseäni, kysyä ja tarvittaessa myös kyseenalaistaa.
Mäen lähin työtoveri on apusuntio Teemu Ahonen, jolla on lievä kehitysvamma.
– Teemun tapaaminen valaisee hankalankin työpäivän. Hän on positiivinen, iloinen ja aurinkoinen. Teemun työn ilo tarttuu, ja hän antaa meille muille mallin siitä, miten ihmisiin asennoidutaan ja kohdataan työtoverit, seurakuntalaiset ja ihmiset ylipäätään.
Voimavaroja tuovat myös onnistuneet tilaisuudet ja tapahtumat.
– Saan hyvää mieltä siitä, että saan työssäni luoda tapahtumiin visuaalisesti kauniita ympäristöjä ja tuottaa sillä tavalla iloa seurakuntalaisille.
Suntio on näkymätön ja kohtaava
Suntiosta käytetään monia ammatillisia nimikkeitä: seurakuntamestari, vahtimestari ja kirkonpalvelija. Nämä kaikki pitävät kuitenkin sisällään saman tyyppisen työnkuvan. Suntion vastuulla on tiloista huolehtiminen ja niiden siistiminen, erilaisten kirkollisten toimitusten valmistelu ja seurakuntalaisten palveleminen esimerkiksi kirkollisten toimitusten yhteydessä.
Tehtäväkuva voi vaihdella kuitenkin melko paljon esimerkiksi seurakunnan koosta riippuen: pienessä seurakunnassa työ on hyvinkin laajaa ja itsenäistä, isommassa rajatumpaa yhteistyötä muiden työntekijäryhmien kanssa.
Suntiot erottuvat kyselytutkimuksissa muista kirkon työntekijäryhmistä siten, että he kokevat työnsä fyysisesti raskaammaksi kuin muut. Fyysisen kuormituksen hallinta on avainasemassa työssä jaksamisessa huolehdittaessa. Askeleita välillä kovilla tai liukkailla alustoilla kertyy työpäivän aikana runsaasti. Suntioilla ilmenee muita työntekijöitä enemmän tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Erityisesti kädet ja selkä ovat kovilla. Työkuorma muodostuu taakaksi usein iän myötä. Ikääntyvät suntiot kaipaavat mahdollisuutta säädellä raskaimpia työtehtäviä ja riittäviä, uudenaikaisia apuvälineitä.
Toisaalta fyysinen rasitus ja mahdollisuus tehdä monipuolista, fyysistä työtä nähdään myös alan myönteisinä puolina ja kutsumuksen ydintekijänä. Fyysistä työtä pelkääviä ei alalle suositella.
Suntion työhön on kuitenkin piilotettu myös paljon henkistä kuormitusta. Suntion tehtävä on olla samaan aikaan näkymätön, mutta kohtaava. Hän on hiljainen taustatoimija, joka tietää missä mitäkin on ja mitä tilaisuuteen tarvitaan, pysyy aikataulussa ja on tilanteiden tasalla. Tämä edellyttää kykyä organisointiin, täsmällisyyteen, läsnäoloon ja toisten tarpeiden huomioon ottamiseen.
Suntio on myös se, joka ensimmäisenä usein kohtaa tavalliset seurakuntalaiset esimerkiksi kirkollisten toimitusten yhteydessä. Työssä joutuu käyttämään paljon sosiaalisia taitoja. Viime aikoina ovat yleistyneet myös tilanteet, joissa suntion fyysistä koskemattomuutta uhataan. Näin ollen myös riittävä turvallisuusosaaminen vaikuttaa aikaisempaa enemmän työssäjaksamiseen.
Suntiot kokevat työnsä yhtä merkitykselliseksi kuin muutkin kirkon työntekijät: Heillä on myös tunne siitä, että he voivat vaikuttaa työnsä sisältöön. Oikeudenmukainen johtaminen ja tiedonkulku näyttäytyvät suntioiden työssäjaksamiselle tärkeinä. Haastattelututkimuksissa suntiot toivovat esimerkiksi sitä, että heidän koulutustarpeitaan huomioidaan tasapuolisesti muiden ryhmien joukossa.
Työssä jaksamisessa on noussut esiin myös ammatin tulevaisuus. Talouden kiristyessä osa suntioiden perinteisestä työstä on korvattu vapaaehtoistyöllä.
Lähteet:
Hanna Merikanto: Kohtaava, liikkuva, näkymätön. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ulottuvuudet suntiontyössä, käytännöllisen teologian pro gradu Helsingin yliopisto; 2016
Kirkon työolobarometri 2011. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista. Työturvallisuuskeskus, 2011-
Antti Heinola:Suntion tehtävä – Suntion käsikirja. Kirjapaja, 2011.
Suntio jaksaa työssään, kun
• Työnantaja panostaa oikeanlaisiin työvälineisiin, jotka mahdollistavat turvallisen työnteon ja oikeat työasennot
• Huoltaa kehoaan, erityisesti lihaskuntoa ja liikkuvuutta vapaa-ajallaan
• Viestii työssä ajankäytöstään ja työtehtävistään niin, että yhteisö näkee työn erityisluonteen ja laajuuden
• Käsittelee asiakastyön haastavia tilanteita ja hakee tarvittaessa tukea niissä pärjäämiseen
• Pitää tietonsa ja osaamisensa ajan tasalla. Koulutus on myös suntion työssä tärkeää, jotta esimerkiksi tietotekniikka- ja turvallisuusasiat sujuvat pulmitta.
Lue myös työhyvinvointisarjan muut jutut:
Kanttorin työssä pitää suojella luovuutta ja pyhittää vapaapäivät
Diakoniatyö on sirpaleisuuden sietoa − ”Parasta on suora palaute asiakkailta”
Nuorisotyö ei ole hengailua: Kun on selkeät suunnitelmat, niistä voi myös poiketa
Lapsityönohjaaja Huittisista: ”Rajaaminen auttaa jaksamaan” – Lue myös työhyvinvointivinkit!
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.