Vanhan hautausmaan iäkkään puuston uudistaminen on pitkä prosessi. Se alkaa puiden perusteellisella kuntokartoituksella sekä maisematyöluvan hakemisella kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.
Kunta voi liittää myöntämäänsä maisematyölupaan määräyksiä esimerkiksi liito-oravien elinolojen takaamisesta alueella tai ohjeita kulttuurimaiseman säilyttämisestä. Puuston uudistaminen saattaa edellyttää myös neuvotteluja ely-keskuksen ja paikallisen museoviranomaisen kanssa.
Lehmuskujanteiden huono kunto yllätti
Jyväskylän Vanhalla hautausmaalla vanhan puuston uudistamistyö aloitettiin vuonna 2012. Seurakunnan työntekijät määrittivät ulkoisen olemuksen ja silmämäärityksen perusteella 115 puuta, jotka vaativat tarkempaa tutkimusta. Lisäksi tutkittavien listalle lisättiin 14 puuta, jotka oli kymmenen vuotta aiemmin tehdyssä selvityksessä havaittu mahdollisesti huonokuntoisiksi.
Arboristi Teppo Suoranta suoritti kesällä 2012 tutkittaviksi määrättyjen 129 puun kuntokartoituksen. Erityisesti lehmuskujanteiden huono kunto yllätti. Heti kaadettaviksi riskipuiksi määriteltiin yhdeksän puuta. Puolen vuoden tai vuoden sisällä kaadettaviksi arvioitiin tutkimustulosten mukaan yhteensä 37 puuta.
Kuntokartoituksen yhteydessä puissa havaittiin muun muassa seuraavanlaisia vikoja: onkaloita ja lahoa, halkeamia, repeytymiä, irtoavaa kuorta, vaurioituneita pintajuuria, harsuuntuneita latvuksia sekä vaahterankääpää, pakurikääpää ja levykääpää.
Perusteellinen tiedotus auttaa hyväksymisessä
Asiasta tiedotettiin kaupunkilaisille kattavasti heti tutkimustulosten tultua.
– On tärkeää antaa kaupunkilaisille aikaa valmistautua muutokseen. Jos oman läheisen haudan vierestä vain yhtäkkiä kaadetaan puut, saattavat ihmiset tulla hyvin vihaisiksi. Kun puiden kaatamisen välttämättömyydestä tiedotetaan hyvissä ajoin, ihmiset ehtivät tottua ja sopeutua ajatukseen, sanoo Jyväskylän seurakunnan ylipuutarhuri Olavi Kivi.
Lehmuksia korjailtiin ennen jopa betonilla
Osa laajoista lahovaurioista lehmuksissa johtui puiden parinkymmenen vuoden takaisista hoitovirheistä. Suurten oksien poistoa ei osattu tehdä oikealla tavalla ja lehmusten onkaloiden korjaamiseen käytettiin jopa betonia.
Lehmusten onkaloihin on vuosikymmenien varrella tungettu betonin lisäksi myös jos minkäkinlaista tavaraa. Puiden sisältä löytyi pulloja ja nauloja, roskaa ja erilaisia esineitä.
– Voitte kuvitella, että puiden kaataminen vaatii metsurilta kärsivällisyyttä ja jatkuvaa terien teroitusta ja vaihtoa, sanoo työnjohtaja Liisa Kontunen.
Puiden uusiminen jaksotettiin viidelle vuodelle
Kartoituksen jälkeen päätettiin Jyväskylän hautausmaalla uudistaa kaikkiaan 68 lehmusta sekä 46 koivua. Uudistaminen toteutetaan kolmessa jaksossa vuosina 2014, 2016 ja 2018.
Etenkin lehmuskujanteiden uudistaminen tulee vaikuttamaan oleellisesti Vanhan hautausmaan maisemaan. Hautausmaa kuuluu Keski-Suomen maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tämän vuoksi puuston uudistussuunnitelmasta toimitettiin selvitys Keski-Suomen ely-keskukselle ja Keski-Suomen museolle heti projektin alkuvaiheessa vuonna 2012.
Kaadetut puut korvataan mahdollisuuksien mukaan samoihin paikkoihin istutettavilla saman lajin puuntaimilla. Lehmuskujannenäkymä pyritään säilyttämään mahdollisimman entisellään.
Liito-oravaselvitys ja yhteistyötä lintutieteellisen yhdistyksen kansa
Koska Jyväskylän vanhalla hautausmaalla on tehty luotettavia silmämääräisiä havaintoja liito-oravista, päätettiin alueella tehdä myös liito-oravaselvitys ennen puiden kaatotyöhön ryhtymistä. 19 puusta löytyi liito-oraville soveltuvia pesäkoloja, 11 puussa oli vähäisiä tuoreita merkkejä liito-oravista ja kahdessa puussa oli runsaasti tuoreita liito-oravan papanoita.
Laji kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalle, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Maisematyölupaan tuli siis määräys, että hautausmaan puiden kaadot pitää toteuttaa syksyllä tai talvella liito-oravien pesintäkauden ulkopuolella. Ennen kaatojen aloittamista alueelle asennettiin muutama liito-oraville sopiva pesäpönttö.
– Tilasimme samalla hautausmaalle myös 40 linnunpönttöä. Pönttöjen asennuksesta vastasi Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys. Yhdistys on sitoutunut seuraamaan lintujen pesintää hautausmaalla ja huoltamaan pönttöjä osana toimintaansa, toteaa Kivi tyytyväisenä.
Taimien valinnassa tarkkana
Liito-oravilla on vaikutusta myös kaadettujen puiden tilalle istutettavien lehmuksentaimien kokoon. Maisematyöluvan suosituksessa todetaan, että taimikoko tulisi olla rungonympärysmitaltaan vähintään 14-15 cm, jotta uudet puut pystyvät tuottamaan riittävän määrän silmuja eli keväistä ensiravintoa liito-oravalle.
Jyväskylän seurakunta päätyi tarjousten perusteella tekemään sopimuksen Karstulassa sijaitsevan Ahosen taimiston kanssa. Vaikka uusia taimia istutetaan kolmessa erässä parin vuoden välein, kaikki taimet valittiin ja ostettiin kerralla. Vuosina 2016 ja 2018 istutettavat taimet jäävät kasvamaan kokoa Ahosen taimistolle.
– Kun tarkka istutusaikataulu on tiedossa, tehdään puille taimistolla talviaikana tarvittavat hoitoleikkaukset ja edeltävänä keväänä juuriston hoitoleikkaus, Olavi Kivi kertoo.
Kuvat: Emilia Karhu. Ylipuutarhuri Olavi Kivi kantaa päävastuun siitä, että Jyväskylän hautausmailla on turvallista liikkua eivätkä lahopuut uhkaa kulkijoita. Toisessa kuvassa Jyväskylän vanhan hautausmaan lehmuksia.
Ilmoita asiavirheestä