ruoanjakotutkimuksesta.
Lähes puolet vastaajista on hakenut ruokaa joka viikko viimeisen vuoden aikana. Vastaajista yli 46-vuotiaita oli noin 70 prosenttia ja naisia ja miehiä kaikista vastaajista suunnilleen yhtä paljon. Valtaosa (73 prosenttia) ruokajonossa kävijöistä oli Suomen kansalaisia.
Koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä 42 prosentilla vastaajista oli toisen asteen koulutus. Leipäjonoissa käymisen koki nöyryyttäväksi 40 prosenttia vastaajista, eivätkä he halunneet naapureidensa tai sukulaistensa näkevän heitä jonossa.
Lapsiperheiden haastatteluissa kävi ilmi, että rahanpuute jakaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Lapsiperheiden arjessa köyhyyttä ei kuitenkaan haluttu korostaa, vaan äidit halusivat suojata lapsiaan köyhyyden kokemukselta.
Leipäjonot ovat myös sosiaalisesti tärkeitä, suuri osa piti muiden ihmisten tapaamista jonoissa merkittävänä. Myös ruoanjakotoimintaan ja ruoan laatuun oltiin tyytyväisiä. Kaikesta huolimatta suurin osa vastaajista kokee pärjäävänsä elämässä ja suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.
Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimukseen ”Kuka käy leipäjonossa?” vastasi 905 henkilöä. Aineisto kerättiin touko-elokuussa 2012.
Tutkimus on osa valtakunnallista, Itä-Suomen yliopiston koordinoimaa tutkimusta, jonka koordinaattorina toimii professori Juho Saari. Pääkaupunkiseudun osuudesta on vastannut sosiaalialan osaamiskeskus Socca.
Kuva: Saija Turunen
Ilmoita asiavirheestä