Helsinkiläinen liikuntaneuvos, urheilumanageri Erkki Alaja on urheilun läpitunkema mies. Hänen puumerkkinsä näkyy ainakin kolmessakymmenessä urheilulajissa. Hänellä on vahvat kirkolliset juuret, jotka johdattivat miehen nuorena jopa töihin seurakuntaan.
Erkki Alaja, 65, tuntuu olevan kaiken aikaa liikkeellä. Hän on johtajana markkinointitoimisto Pähkinässä. Hän on myös tietokirjailija. Äskettäin häneltä ilmestyi laskutavasta riippuen jo 15. teos. Se on omaelämäkerrallinen ja yli 600-sivuinen muistelmateos nimeltä Kutsumus.
– Kutsumus tarkoittaa minun kohdallani työtä ja elämää urheilun parissa, Alaja kommentoi.
Alaja on tarkkaan kartalla urheiluun liittyvissä asioissa ja kartalta hän nopeasti katsoo sen, mitä kulloinkin on tehtävä. Hän saattaa kävellä kahvilaan pitämään suunnittelutuokiota manageroitavansa kanssa; hän menee kenties seuraamaan jalkapallo-ottelua tai työskentelemään mainos- ja markkinointitoimistoonsa. Hänen ohjelmassaan voi olla luennon pitäminen valikoidulle joukolle vaikka Vierumäen urheiluopistolla.
– Luentoni pyrin aina tekemään kulloisellekin luentokerralle kokonaan uusiksi. Mielestäni on vähän vastuutonta ja kevytmielistä käyttää vanhaa materiaalia, Alaja sanoo.
Urheilijat ovat vahvoja persoonallisuuksia
Erkki Alaja on ajoittain tehnyt ympärivuorokautista työtä manageroitaviensa kanssa. Hänen talliinsa ovat kuuluneet tai kuuluvat yhä muun muassa jalkapalloilija Mikael Forssell, tennispelaaja Jarkko Nieminen, kilpahiihtäjä Aino-Maija Saarinen, estejuoksija Jukka Keskisalo, pituushyppääjä Roni Ollikainen ja jäätanssipari Susanna Rahkamo & Petri Kokko sekä estejuoksija ja suunnistaja Topi Raitanen.
– Urheilumanagerin työ on tänä päivänä kansainvälistä ja ammattimaista toimintaa. Siinä työskennellään laajalla kentällä. Urheilijoiden kilpa-alueena on koko maailma.
– Manageroitavieni yhteisiä piirteitä on ollut luja tahto ja väkevä halu päästä lajissaan ihan maailman huipputasolle. Monet heistä olivat ja ovat jo siksikin hyvin vahvoja persoonallisuuksia. Yhteistyö on ollut antavaa molemmille osapuolille.
Pappissuvun kasvatti ihaili piippua polttavaa piispa-setäänsä
Erkki Alajan isä Martti Alaja oli pappi kuten myös hänen setänsä Osmo Alaja, joka oli Mikkelin piispa vuodesta 1959 vuoteen 1978. Osmo Alajalla oli hänelläkin sangen laaja ja osin elämäkerrallinen kirjallinen tuotanto. Se käsittää yli 30 kirjaa.
– Osmo Alaja oli meillä kotona kunnioitettu vieras. Olluksi kutsuttu setämme oli aivan valtaisa hahmo veljieni, sisareni ja minun silmissä. Hän oli jo kooltaan päätään pitempi muita.
– Osmo poltti piippua, ja ai miten me pikkupojat ihailimme, kun hän nojatuolissa istuen sitä piippua tuprutteli. Olimme valtavan ylpeitä piispastamme, ja tätä ylpeyttä pönkitti myöhemmin lisää Osmon saama kunniatehtävä siunata Juoksijoiden kuningas Paavo Nurmi viimeiselle matkalle Helsingin vanhassa kirkossa vuonna 1973.
Isä lyhensi saarnaansa, jos käsipallomatsi uhkasi alkaa
Martti-isä puolestaan työskenteli jopa olympialaisten kisapappina. Hän yhdisti luontevasti kirkollisen toiminnan ja suuren kiinnostuksensa urheiluun. Isä, Erkki ja hänen kahdeksan minuuttia vanhempi kaksoisveljensä Pertti harrastivat käsipalloa. Joskus heillä tuli peleihin kiire:
– Käsipallomatseja pelattiin usein sunnuntaisin puolenpäivän jälkeen, ja joskus jouduimme lähtemään suoraan kirkosta peleihin isämme kanssa. Isä lyhensi saarnojaan, jos tällainen tilanne oli edessä.
– Aikamoinen näky se taisi olla, kun Ruskeasuon halliin Helsingissä pamahti kaksi tummiin pukuihin sonnustautunutta nuorukaista ja kentän laidalla ohjeita jakeli pappispukuinen isämme liperit kaulassa, Erkki Alaja muistelee.
”En ole vielä toipunut Pertin kuolemasta”
Pertti Alaja menehtyi syöpään viime elokuussa. Hänkin oli piinkova urheilumies, myös kansainvälisesti.
– En ole vielä toipunut Pertin kuolemasta. Minulle oli kuitenkin erittäin tärkeää, että Pertti ehti lukea elämäkertakirjani sen oikovedosvaiheessa. Hän antoi sille hyväksyntänsä.
Erkki Alaja itse pelasi pääsarjaa sekä jalka- että käsipallossa. Hän työskenteli myös kymmenisen vuotta urheilun lajiliittotyössä, pöytätennisliitossa ja voimisteluliitossa ja on edelleen kunniapuheenjohtajana alan järjestössä.
Urheilu on vahvasti läsnä myös Alajan avioliitossa. Hänen vaimonsa on Tuuli Merikoski, joka juoksi vuonna 1991 naisten 800 metrin Suomen ennätyksen 2.00,59. Tuo tulos on SE yhä.
”Äiti teki seurakunnalle valtaisan määrän ilmaistyötä”
Elämäkertakirjassaan Alaja kuvaa lämpimästi 1950- ja 1960-luvun kirkollista kulttuuria ja pappilan osaa siinä. Pappien rouvilla oli tuolloin ja myös myöhempinä aikoina kosolti tehtäviä. Alaja kertoo Kaija-äidistään:
”Kotiäidin roolin lisäksi äiti palveli seurakuntaa. Hän toimi isän apulaisena, assistenttina, sihteerinä ja konsulttina tehden valtaisan määrän ilmaistyötä. Äiti oli isän edustusvaimo, joka järjesti kotonamme niin seurakunnan kuin perheen juhlia ja vastaanottoja alvariinsa. Siivoamista piisasi 300 neliön kodissa. Jatkuvasti oli järjestettävä kahvituksia ja tarjoiluja. Kaiken tämän äiti teki pappismiehensä vaimona, myöhemmin ruustinnana – aina palvellen ja lempeästi hymyillen.”
Kirkon vahtimestarina ja herättäjäjuhlien puupenkeillä
Myös Erkki Alaja ehti olla kirkon tehtävissä aikoinaan.
”Syksyllä 1968 ryhdyimme kaksoisveljeni Pertin kanssa Mikael Agricolan kirkon vahtimestareiksi sunnuntaiaamuisin jumalanpalveluksissa. Otimme ihmiset vastaan kirkon aulassa, jaoimme virsikirjat ja avasimme oven kirkkosaliin. Jumalanpalveluksen loppupuolella keräsimme kolehdin pitkillä haaveilla. Tehtäviimme kuului myös osallistujamäärän laskeminen, mihin ei mennyt kovin kauan. Keskimäärin oli kirkossa väkeä noin satakunta. Juhlapyhät tekivät tietysti tuohon poikkeuksen. Opimme varsin pian tietämään seurakuntalaisten mielipaikat, ja jos joku vakioväestä puuttui, ihmettelimme mitä olikaan mahtanut sattua”, Erkki Alaja muistelee elämäkertakirjassaan.
Urheiluun liittyvät pelimatkat, myös ulkomaille suuntautuneet, olivat Erkille ja hänen kaksoisveljelleen liki jokapäiväistä toimintaa. Mutta oli muitakin retkiä:
– Joka kesä me kävimme herättäjäjuhlilla. Niillä kovilla puupenkeillä me istuimme, Alaja mainitsee.
Toisenlaiset firman pikkujoulut: Joulukonsertit Töölön kirkossa
Rempseät pikkujoulut väkevine ”glögeineen” ottivat vahvan sijansa Suomen yrityskulttuurissa 1980-luvulla. Erkki Alaja halusi järjestää markkinointifirmansa Pähkinän joulunalusjuhlat toisin kuin moni muu. Hän kutsui ystävänsä ja yhteistyökumppaninsa perheenjäsenten kera joulukonserttiin Töölön kirkkoon. Pähkinän joulukonsertit todentuivat usein ääriään myöten täynnä olevassa noin 500 hengen Töölön kirkossa vuodesta 1984 aina vuoteen 2012, jolloin kirkkoa ryhdyttiin restauroimaan.
– Pähkinän joulukonsertti oli vahvasti yhteisöllinen kokemus, jossa hiljennyttiin hetkeksi joulun odotukseen. Konserteissa esiintyivät eri vuosina muun muassa Jyrki Anttila, Eino Grön, Anna Hanski, Katri Helena, Seppo Hovi, Helena Juntunen, Sakari Kuosmanen, Mari Palo, Johanna Rusanen sekä Ville Rusanen. Tilaisuuden järjestämiseen sain käytännön apua monipuoliselta musiikkialan osaajalta Antero ”Ande” Päiväläiseltä, Alaja kertoo.
Jalkapallo on lajien ykkönen
Erkki Alaja on hyvämuistinen mies ja tuntee paljon ihmisiä. Keskustelutuokioiden aikana hän aina sparraa sekä keskustelukumppaniaan että itseään. Hänellä on vahva pyrkimys nähdä asioissa ja ihmisissä hyvää, niin realisti kuin hän onkin. Alajan suhtautumista ihmisiin kuvaa mainiosti se, että hänen elämäkertakirjassaan on nimettynä yli 1 230 ihmistä, joista sapiskaa häneltä saa kirjassa vain yksi ainoa.
Vaikka Erkki Alaja on touhunnut tehokkaasti usean kymmenen urheilulajin parissa, Kuningas jalkapallo on hänelle lajeista se ykkönen. Kun maamme paras jalkapallojoukkue HJK pääsi Euroopan parhaiden futisjoukkueiden joukkoon Mestarien liigan lohkovaiheeseen vuonna 1998, seuran toimitusjohtaja oli – niinpä – Erkki Alaja. Hän pääsi tuolloin kokemaan valmentajansa Antti Muurisen ja pelaajiensa kanssa ikimuistoisia hetkiä eri puolilla Eurooppaa, olihan HJK:n kera samassa lohkossa kuulut FC Kaiserslautern Saksasta, SL Benfica Portugalista ja PSV Eindhoven Hollannista.
HJK:n isännöidessä olympiastadionilla otteluaan PSV Eindhovenia vastaan 25. marraskuuta 1998 kuultiin kesken pelin: ”HJK on tänään päättänyt antaa markan jokaisesta lippunsa lunastaneesta katsojasta Kirkon Ulkomaanavun kautta Perun maanjäristyksen uhreille maanjäristysalueen ja sen uhrien jälkihoitoon ja jälleenrakennukseen.”
Avustusasian järjesti Erkki Alaja. Rahaa Peruun kertyi lähetettäväksi yli 34 000 markkaa.
Kunhan Erkki Alaja saa käsiinsä tämän kahvilakeskustelumme ja miehen elämäkertakirjan pohjalta syntyneen jutun, todennäköisesti hän soittaa ja sanoo, että olen tehnyt hänestä liian hurskaan ja turhan hyvän ihmisen. Niin vain on, että hän tehnyt vuosikymmenien aikana runsaasti merkittäviä valintoja monissa asioissa. Tuon tuosta hän muistuttaa:
– Handut ristiin!
Kuka?
• Erkki Alaja
• Mainostoimisto Pähkinän toimitusjohtaja
• Pelasi jalkapalloa keskuspuolustajana. Mestaruussarjassa pelasi Hakassa 1972 ja Kiffenissä 1977–1978.
• On pelannut myös käsipalloa SM-sarjatasolla.
• Urheilugaalan Taustavoima-palkinto 2017. Taustavoima voi olla valmentaja, huoltaja, toimitsija, seuratyöntekijä, erotuomari, fani tai urheiluvaikuttaja, jonka panos on ollut poikkeuksellisen merkittävä tai joka on esiintymisellään, päätöksillään, johtamisellaan tai mielipiteillään vaikuttanut suomalaiseen urheiluun sitä kehittävästi.
Kuva: Jukka Granström
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä