Eduskunnan keskiviikkona hyväksymä uusi työaikalaki tuo työajan hengelliseen työhön. Tämä tarkoittaa, että työaikaa sovelletaan jatkossa suurimpaan osaan papeista ja kanttoreista sekä kaikkiin diakonian viranhaltijoihin, nuorisotyönohjaajiin ja varhaiskasvatuksen ohjaajiin, Kirkon akateemiset AKI tulkitsee tiedotteessaan.
Työaikaan siirtyminen merkitsee myös työaikakorvausten ulottamista hengelliseen työhön. Jatkossa hengellistä työtä tekevät saavat arkipyhälyhennykset sekä lisä-, ylityö- ja sunnuntaikorvaukset, työntekijöitä edustavat liitot katsovat.
Työnantajan edustaja Kirkon työmarkkinalaitos tulkitsee uutta lakia toisin. Lue uutinen työnantajan kannanotosta täältä.
Uusi laki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Uudistuksen myötä Suomen työaikalaki on linjassa EU:n työaikadirektiivin kanssa.
AKI: Työaika-autonomia koskee harvoja
Kirkon hengellistä työtä tekevät työntekijät on tähän saakka rajattu työaikalain ulkopuolelle kirkon työaika-asetuksella. Nyt hyväksytty laki estää poikkeamiset vain sellaisten uskonnollisia toimituksia tekevien kohdalla, joita koskee tosiasiallinen työaika-autonomia, AKIn tiedotteessa todetaan.
Hallituksen esityksen mukaan tosiasiallisella työaika-autonomialla tarkoitetaan työntekijän todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa työaikansa pituuteen ja sijoitteluun. Asiaa ei ratkaise se, että työajasta ei ole sovittu tai että työnantaja ei seuraa työaikaa. Tosiasiallista työaika-autonomiaa ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja määrää työntekijän työsuoritusten tekemisen aikataulusta ja siten työajan käytöstä, AKI linjaa.
Kirkon akateemiset AKI ry:n tulkinnan mukaan kirkon työajattomissa tehtävissä tosiasiallinen työaika-autonomia koskee nykyään lähinnä kirkkoherroja ja joitakin erityistehtävissä toimivia, kuten sairaala- ja oppilaitospappeja. Näin ollen työaikaa sovellettaisiin jatkossa myös suurimpaan osaan papistoa ja kanttoreita.
Ammattiliitot kiittävät uudistusta
Ammattiliitot toivottavat uuden työaikalain tervetulleeksi. Kirkon akateemiset AKI ry pitää lakia tarpeellisena hengellistä työtä tekevien työsuojelun näkökulmasta.
”Seurakuntien edelleen jatkaessa henkilöstövähennyksiä tulee yhä tärkeämmäksi rajata työntekijöiden työmäärää”, AKI toteaa tiedotteessaan.
Muutosta pitää hyvänä myös Diakoniatyöntekijöiden Liitto.
”Työaikalain tarkoitus on ollut alusta lähtien työsuojelullinen, ja nyt laki turvaa myös diakoniatyöntekijöille kohtuullisen työmäärän. Lisäksi työaikaan siirtyminen tuo mukanaan arkipyhälyhennykset ja työaikakorvaukset”, liiton tiedotteessa todetaan.
Diakoniatyöntekijöiden Liiton mukaan Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen tulee alkaa heti valmistella työaikamallia ja hengellisten työntekijöiden työaikaan siirtymistä.
Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry:n puheenjohtaja Ilkka Kalliokoski pitää kannanotossaan hyvänä sitä, että hengellistä työtä tekevien työ on mahdollista saada aiempaa tasapuolisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Esimerkiksi nuorisotyön asiantuntijoiden työhön kuuluvan leirityön odotetaan tulevan näkyväksi työajassa.
Kirkon akateemiset AKI ry:n jäsenliitot ovat Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto. AKI on Akavan jäsenjärjestö, samoin kuin Diakoniatyöntekijöiden Liitto sekä Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT, joka edustaa kristillisessä kasvatus-, opetus- tai sosiaalityössä toimivia.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Kolumni: Työtunnit olisi voitava kutsumustyössäkin laskea
Liitot ajavat työaikaa kaikille kirkon työntekijöille – ”Alimitoitettu korvaus juhlapyhistä”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.