Kaksi aihetta nousi ylitse muiden kyselyssä, jossa Kotimaa tiedusteli toimittajilta päättyvän vuoden uskontouutista. Lopulta vuoden uskontouutiseksi valikoitui apulaisoikeusasiamiehen linjaus, joka kieltäisi jatkossa koulujen joulujuhlien järjestämisen kirkkotilassa. Linjaus oli ikään kuin oheistuote ratkaisussa, joka koski kantelua kouvolalaisessa kirkossa järjestetystä kaikille yhteisestä joulujuhlasta.
Toisena merkittävänä uskontouutisena pidettiin kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) viimekesäistä tviittiä ja 15 vuotta vanhaa pamflettia. Poliisi tutkii, onko niissä syyllistytty kiihottamiseen kansanryhmää eli homoseksuaaleja vastaan. Ongelman voi pelkistää kysymykseen siitä, saako Raamattua siteerata ja tulkita julkisessa tilassa miten vain.
Mainintoja vuoden uskontouutiseksi 2019 saivat myös Helsinki Priden ympärillä käyty keskustelu, al-Holin leiri, Notre Damen tulipalo sekä piispa Teemu Laajasalon ja puoluejohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) kohtaamisesta Jyväskylän Kirkkopäivien yhteydessä käyty sananvapauskeskustelu. Myös kahden katolisen kardinaalin saamat pedofiliaan liittyvät vankeustuomiot mainittiin.
{kuva_f2655c94-2e00-41dd-be28-10d242b91318}
Varautunut ilmapiiri uskontoa kohtaan
Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Jouni Kemppaisen mielestä vuoden uskontouutinen oli apulaisoikeusasiamiehen linjaus kieltää koulujen joulujuhlien järjestäminen kirkoissa.
– Vaikka päätös oli osaltaan tekninen, se heijastaa nykyistä yhteiskunnallista uskontojen kannalta erittäin varautunutta ilmapiiriä. Kuitenkin uskonto on tärkeä osa monen suomalaisen ihmisen elämää.
Kemppaisen mielestä joulujuhlien pitopaikasta syntynyt erittäin vilkas ja useita päiviä kestänyt keskustelu oli monella tavalla vaikuttavaa.
– Suomalainen uskontokeskustelu astui tämän keskustelun myötä askeleen rakentavampaan suuntaan.
Joulujuhlalinjaus on myös MTV3:n toimittajan Jouni Sipilän valinta.
– Hyvin arkinen ja lähelle tavallista kansalaista tuleva aihe, joka herättää paljon keskustelua. Tärkeä aihe myös kirkon läsnäolon ja vaikuttamisen näkökulmasta, tätä läsnäoloa haastetaan yhä voimakkaammin.
Teemassa näyttäytyy Sipilän mukaan myös kirkon jääminen ”telineisiin” keskustelussa.
– Kirkolta puuttuu nopeasti ja kansanomaisesti reagoiva ääni, joka osallistuisi keskusteluun reaa liaikaisesti eikä myöhässä, kuten piispoille usein käy. Kirkko vaikuttaa muutamia yksittäisiä toimijoita lukuun ottamatta lempeältä lampaalta, joka tyytyy teurastettavaksi.
Oulun alueen seurakuntalehden Rauhan Tervehdyksen toimittaja Riitta Hirvonen sanoo, että apulaisoikeusasiamiehen linjausuutinen oli täynnä inhimillisyyttä.
– Linjausta luettiin suurella kiihkeydellä ja siksi osittain epätarkasti. Linjaus kuvannee hyvin nykyaikaa: siitä, kun aiempien sukupolvien piti tulla ”pakosta” kirkkoon, ollaan nyt tilanteessa, jossa uskonto koetaan viimeisen päälle henkilökohtaiseksi asiaksi. Minkäänlaiset ”yhteislähdöt” kirkkoon eivät ole tätä päivää.
Linjaus haastaa Hirvosen mukaan ennen kaikkea kirkon työntekijöitä niin laadukkaaseen ja taidolla tehtyyn työhön, että sille syntyy iso kysyntä.
{kuva_e152a100-515f-402c-9d49-afbd4de5ff45}
Kirkko elää kuplassaan
Kirkon viestinnän Horisontti-ohjelman toimittajan Ilona Turtolan mielestä vuoden uskontouutinen oli keskustelu, joka kiertyi kesäkuun lopussa vietetyn Helsinki Priden ympärille.
Asia oli Turtolasta merkittävä kahdesta syystä. Ensinnäkin keskustelu näytti, ettei kirkolla ole yhteistä näkemystä tai kantaa siihen, miten kirkko suhtautuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
– Toiseksi Pride-keskustelu osoitti sen, että kirkko elää toisinaan valitettavan tiukasti omassa kuplassaan. Tavalliselle kirkon rivijäsenelle Pride-keskustelu saattoi näyttäytyä absurdina, koska Helsingin seurakunnathan ovat jo aiemmin olleet Pridessa mukana.
Pride-keskusteluun liittyy myös Päivi Räsänen tviitti, jota poliisi tutkii kiihottamisena kansanryhmää vastaan.
Ei ole mukava joutua mediamyllyyn
– Vuoden kirkollinen uutinen on eittämättä Päivi Räsäseen liittyvä ja muutoinkin pyörivä keskustelu sanan- ja uskonnonvapaudesta, sanoo Demokraatti-lehden politiikan toimittaja Johannes Ijäs.
Myös al-Holin Isis-leiri ja sen suomalaisiin liittyvä keskustelu on Ijäksen mielestä tärkeä aihe.
– Aiheet ovat äärimmäisen merkittäviä ja kirkon ”osaamisalueen” keskiössä. Niistä aukeaa monenlaisia näkymiä ja keskustelunaiheita. Virallinen kirkko puhuu näistä aiheista kuitenkin kovin vähän. Se on silmiinpistävää. Ei juuri ota kantaa, ei tuo näkökulmia keskusteluun.
Ijäksen mukaan sama hiljaisuus oli havaittavissa viime vuonna, kun yhteiskunnassa käytiin isoa keskustelua eutanasiasta.
– Kirkko on täällä sitä varten, että kuollaan, tavataan elvistellä. Eutanasia-keskustelu ei kuitenkaan ollut aihe, johon kirkon keskeiset vaikuttajat tarttuivat.
Ijäs toivoisi kirkolta lisää rohkeutta.
– Tällaiset isot eettiset teemat ovat aiheita, jotka kirkon kannattaisi hyödyntää, olla aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, kun kerran on hinku takaisin keskelle kylää. Keskustelemattomuudessa näkyy selvästi jäsenkadon ja kohun aiheuttamisen pelko, mikä on sinänsä ymmärrettävää. Ei ole mukava joutua mediamyllyyn.
{kuva_4f7ece9a-4cae-4e10-ad37-a991ec9310ae}
Yksi vuoden 2019 järkyttävimmistä tapahtumauutisista
Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö
Jussi Eronen valitsi vuoden uskontouutiseksi Notre Damen tulipalon huhtikuussa.
– Se ei ollut pelkästään uskontouutinen, vaan yksi vuoden 2019 järkyttävimmistä tapahtumauutisista. Se esimerkiksi sai ajattelemaan, miten oma kansallispyhäkkömme Turun tuomiokirkko on suojattu – tai mitä tekisimme, jos Tuomiokirkko Senaatintorilla olisi tulessa.
Tapaus sai Erosen miettimään yksittäisten kirkkojen merkitystä kokonaisten kansakuntien sielunmaisemille.
– Kirkko on yhteisölle aina paljon enemmän kuin pelkkä rakennus, tämä on nähty Ranskan lisäksi niin Kiihtelysvaarassa kuin Ylivieskassakin.
Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin valinta vuoden uskontouutiseksi on al-Holin leiri, ”mikäli se lasketaan uskontojournalismiksi”.
Pettersson mainitsee myös Notre Damen tulipalon, sillä se on kansainvälisesti huomiota saanut uutinen.
– Palo oli hirvittävä kulttuurihistoriallinen tragedia, ja lehdet ympäri maailmaa kirjoittivat sankarillisista miljonääreistä, jotka riensivät apuun ja lupasivat maksaa korjauksen. Vähemmän kirjoitettiin siitä, että saatuaan mukavan PR-voiton kyseiset miljonäärit ja miljardöörit eivät kuitenkaan lahjoittaneet korjauksiin pennin latia.
Kirkollinen Pride-vääntö tuntuu Petterssonin mielestä jo tunkkaiselta, samoin kaikki sateenkaariparien vihkimiseen liittyvä.
– Ne ovat toki uutisia, mutta lähinnä herättävät syvän huokauksen ja kysymyksen, että vieläkö näistä jaksetaan kirkossa jauhaa, kun muu maailma ja yhteiskunta ovat jo siirtyneet eteenpäin.
Kahden kardinaalin vankilatuomiot
Vartija-lehden toinen päätoimittaja Mikko Ketola nostaa vuoden uskontouutiseksi kahden katolisen kirkon kardinaalin saman vankilatuomion.
– Australialainen kardinaali George Pell tuomittiin hyväksikäytöstä kuuden vuoden ehdottomaan vankeuteen, ja Philippe Barbarin, Lyonin arkkipiispa, tuomittiin puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen lasten seksuaalisen hyväksikäytön peittelystä. He ovat korkea-arvoisimmat katolisen kirkon viranhaltijat, jotka ovat saaneet hyväksikäyttöön liittyvän tuomion.
Kotimaiseksi uskontouutiseksi Ketola valitsisi professori Risto Saarisen Helsingin yliopiston verkkosivulla julkaiseman kirjoituksen
Suomalainen uusoikeisto ja konservatiivikristityt lähentyvät toisiaan.
– Se tiivisti hyvin sen, millainen uskonnollis-poliittinen liittoutuma Suomeen on syntymässä.
Kuvat:
Jukka Granström: Helsinkiläisen Maunulan yhteiskoulun joulujuhlaharjoitukset joulukuussa 2019.
Olli Seppälä: Riihimäen kirkko ja Helsinki Pride 2019.
Hubert Hitier / AFP / Lehtikuva: Notre Damen tulipalo Pariisissa.
Lue myös arkistojutut:
Kommentti: Piispojen nousu vuoden uskontouutiseksi on viiden vaalin vaikutusta (2018)
Uusi avioliittolaki ja sen seuraukset kirkolle ovat vuoden uskontouutinen (2017)
Aleppon kellot on vuoden uskontouutinen (2016)
Vuoden uskontouutinen on islam (2015)
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.