Kansankirkon ulkopuolella toimivan uuden luterilaisen seurakunnan suunnittelu alkoi virallisesti Lohjalla sunnuntaina 19.1. Seuraava suunnittelukokous pidetään sunnuntaina 9.2.
SLEY:n Lohjan paikallisosaston pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Luoma ja muutama osaston muu keskeinen vastuuhenkilö ovat olleet mukana uuden luterilaisen seurakunnan suunnittelussa Lähetyshiippakunnan edustajien kanssa.
SLEY:n Lohjan osaston johtokunta käsitteli tilannetta vuosikokouksessaan torstaina 23.1. Pekka Luoma oli ilmoittanut johtokunnalle luopuvansa puheenjohtajuudesta ja johtokunnan toiminnasta. Samalla Luoma jätti paikkansa SLEY:n edustajana Lohjan seurakunnan lähetystyön vapaaehtoistiimissä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Esa Saranpää.
Luoma oli informoinut ratkaisustaan hyvissä ajoin kirkkoherra Juhani Kortetta, lähetystyön työryhmää sekä SLEY:n Lohjan osaston johtokuntaa.
Pahoittelen, jos joku loukkaantuu
Pekka Luoma toteaa, että ratkaisu on hänelle viidennen polven evankelisena raskas, mutta tärkeä omantunnon kysymys. Hän katsoo silti jatkavansa sekä Lohjan seurakunnan että SLEY:n osaston jäsenenä, koska ne ovat osa hänen syvää identiteettiään.
Luoma sanoo, että hänen kanssaan samoin tunteneet SLEY:n jäsenet katsoivat, että tarvitaan uusi, elävä ja tunnustuksellinen luterilainen seurakunta. Tätä ei SLEY:n ja kirkon piirissä ollut mahdollista saavuttaa, ”koska SLEY on ensisijassa lähetysjärjestö ja herätysliike”.
– Pahoittelen, jos joku loukkaantuu tästä. Katsoimme, että tarvitsemme uutta toimintaa, jossa on seurakunnan kaikki tuntomerkit. Jossa kastetaan, jaetaan ehtoollista ja opetetaan Raamatun ja alkuperäisen luterilaisen tunnustuksen mukaan, Luoma sanoo.
Hajottavaa vai rikastavaa toimintaa?
Uutta Lohjalla on se, että kirkon herätysliikkeen ja lähetysjärjestön paikallisosaston johto on toiminut uuden luterilaisen seurakunnan moottorina.
Perusteilla oleva seurakunta aloittaa säännölliset jumalanpalvelukset maaliskuussa. Jumalanpalveluksia pidetään kahdesti kuukaudessa. Kokouspaikkana on Adventtikirkon rukoushuone, joka on aiemmin kuulunut SLEY:lle.
Uuden seurakuntahankkeen katsotaan hajottavan Lohjan seurakuntaa sekä repivän rikki SLEY:n paikallisosaston yli 100 vuotta kestäneen toiminnan Lohjalla yhteistyössä kirkon kanssa. Keskeisten vastuuhenkilöiden siirtyminen Lähetyshiippakunnan piiriin on iso isku vähäväkiselle osastolle.
Kiperä kysymys kirkolle on, miksi sen kaikki jäsenet eivät voi tuntea seurakuntaa kodikseen. Pienyhteisöt vetävät väkeä. Yksi niiden voima on vapaaehtoisten vastuussa. Kehitys voi tuoda kirkolle hyvääkin, koska sen täytyy ottaa entistä vakavammin huomioon ihmisten yhteisöllisyyden tarpeet.
Jatkuuko messuyhteistyö?
Naispappeuden vastustus yhdistää SLEY:tä ja Lähetyshiippakuntaa. SLEY ei voi kuitenkaan rakentaa kirkon ulkopuolista seurakuntaa menettämättä asemaansa kirkon sisällä lähetysjärjestönä. SLEY:n asema on jo nyt vaikeutunut kirkon sisällä naispappeuden vastaisen kannan vuoksi. Tämä johti myös SLEY:n jakaantumiseen 2008, jolloin perustettiin Evankelinen lähetysyhdistys (ELY), jolle virkakysymys ei ole merkittävä.
Lohjan Virkkalan aluepappi Erkki Taivaista tilanne hämmästyttää. SLEY:n paikallisosasto on vuosikaudet järjestänyt Lohjan seurakunnan messun kerran kuussa Virkkalan kirkossa.
Taivainen harmittelee, jos vuosisatainen yhteistyö Lohjan seurakunnan ja SLEY:n kesken päättyy syksyllä. Evankelisten kanssa halutaan kuitenkin Lohjalla jatkaa toimintaa. Yhteistyötaho voisi olla yhtä hyvin myös SLEY:stä irtaantunut Evankelinen Lähetysyhdistys ELY.
Yksityishenkilöiden hanke
Lohjalla asuvaa Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen SLEY:n eteläisen alueen aluejohtajaa Jukka Niemelää tilanne harmittaa. Hän toteaa, että SLEY:llä ei ole mitään tekemistä seurakuntahankkeen kanssa.
– Kyse on yksityishenkilöiden aloitteesta. Emme tee yhteistyötä Lähetyshiippakunnan kanssa, Niemelä sanoo. SLEY:n viestintäpäällikkö Martti Haverinen vahvistaa asian.
Niemelä toteaa, että SLEY:n ei tarvitse sanoutua irti seurakuntahankkeesta, koska ei ole ollut siinä mukanakaan. Hän toivoo, että SLEY:n yhteistyö kansankirkon kanssa Lohjalla voi jatkua. Samaa toivoo Lohjan kirkkoherra Korte. Molemmat katsovat, että aika vasta näyttää, mihin uomiin uusi tilanne johtaa.
Korte kantaa huolta myös niistä Lohjan SLEY:n osaston jäsenistä, jotka eivät hyväksy uutta seurakuntaa.
– He uhkaavat jäädä tuuliajoille, ja heistä täytyy kantaa huolta, Korte toteaa.
Lähetyshiippakunta ja kirkko
Lähetyshiippakunta on kirkollista rakennetta muistuttava yhdistys, joka on perustanut uusia luterilaisia seurakuntia tiuhaan tahtiin. Lähetyshiippakunnalla ja sen taustalla toimivalla Luther-säätiöllä on eri puolilla maata yli 30 seurakuntaa.
Lähetyshiippakunta ei hyväksy naispappeutta ja se tulkitsee kansankirkon luopuneen raamatullisuudesta ja luterilaisesta tunnustuksesta viime vuosien kehityksen myötä. Tästä huolimatta Lähetyshiippakunta ei ole halunnut perustaa omaa kirkkokuntaa. Monet katsovat sen kalvavan kirkkoa tarkoituksellisesti sisältä päin.
Halu säilyttää luterilaisuus
SLEY:n jäsen Pekka Luoma puhuu jo Lähetyshiippakunnan äänenpainoin. Luoman mielestä kirkko alkaa olla jotain muuta kuin luterilainen ja raamatullinen.
– Meillä on halu säilyttää tunnustuksellinen luterilaisuus jälkipolville myös Lohjalla, hän perustelee.
Pekka Luoman mukaan näin syntyy lapsillekin oikea käsitys siitä, mikä on luterilainen seurakunta.
– Se on seurakunta, joka rakentaa Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen varaan; seurakunta, joka on opin ja tunnustuksen suhteen yksimielinen, paimenuutta korostava, yhteisöllinen ja ihmisen kokoinen.
Pekka Luoma arvelee siirtymävaiheen, muutoksen ja vakiintumisen kestävän parikin sukupolvea.
– Jos tällä työllä on siunausta, seurakunta varmaankin syntyy ja kasvaa. Jos ei, niin sitten se kuolee pois, hän pohtii.
Oma kirkkokunta mahdollinen
Pekka Luoma sanoo kyllä ymmärtävänsä, että seurakunta ei voi toimia toisen sisällä ja arvelee Lähetyshiippakunnan kulkevan jollain aikavälillä kohti omaa kirkkokuntaa. Hän viittaa Lähetyshiippakunnan piispan Risto Soramiehenkin sanoneen vastaavaa.
Soramies totesi muun muassa Kirkon Kellari -nettilehden haastattelussa lokakuussa, että tietenkin jossain kohtaa tulee sellainen vaihe, että joudutaan perustamaan oma kirkko. Siihen ei ole mitään suunnitelmaa, mutta se saattaa hyvin olla meidän edessä.
Hengellinen kotipaikka
Lähetyshiippakunnan mukaan Lohjalla ei ole kyse vain jumalanpalvelusyhteisön vaan kokonaan uuden seurakunnan perustamisesta. Lähetyshiippakunnan ja Luther-säätiön dekaani Juhana Pohjola sanoo, että he eivät silti kalastele kirkon tai herätysliikkeiden jäseniä. Kukin saa liittyä omasta tahdostaan.
– Luomme uutta luterilaista hengellistä kotipaikkaa ihmisille, jotka katsovat sellaista kaipaavansa, hän tiivistää.
Kirkossa paheksutaan sitä, että Lähetyshiippakunta on ottanut kirkolliset termit organisaatioonsa. Lähetyshiippakunnan papeilla ei useinkaan ole kirkon pappisoikeuksia. Tämä voi sotkea seurakuntalaisten käsityksiä papin oikeuksista kastaa, vihkiä avioliittoon, pitää rippikoulua tai siunata hautaan.
Juhana Pohjola Lähetyshiippakunnasta sanoo, että kirkollisiin termeihin päädyttiin, koska seurakunnallinen rakenne on todettu toimivaksi.
Kirkon järjestöjä pitää tukea
Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma pitää tilannetta valitettavana. Lohjan tilanteen hän näkee puhtaasti SLEY:n paikallisosaston sisäisenä jakautumisena, mutta arvelee Lähetyshiippakunnan leviämisen olevan SLEY:n kannalta vähintäänkin kiusallista.
SLEY on piispan kokemusten mukaan pyrkinyt pitämään väkeään kirkon yhteydessä. Herätysliikkeet ovat perinteisesti tukeneet kirkon toimintaa, eivätkä hajottaneet sitä.
Piispa Luoma sanoo, että seurakunnan tiloja ei pidä antaa Lähetyshiippakunnan tilaisuuksiin. Luoma katsoo, että virallinen keskusteluyhteys kirkon ja Lähetyshiippakunnan välillä on nykytilanteessa mahdoton.
– Asiassa päästään eteenpäin vain, jos lähetyshiippakunta järjestäytyy omaksi uskonnolliseksi yhdyskunnakseen.
Seurakuntavaalit voivat lisätä kitkaa
Lähetyshiippakunta on saanut piispan mukaan väkeä eri puolilta, myös herätysliikkeistä.
– Minusta on tärkeää, että paikallisseurakunnissa tuetaan kirkon järjestöjä tilanteessa, jossa ne koettavat tehdä parhaansa väen pitämiseksi oman kirkkomme yhteydessä.
Lähetyshiippakunnan toimintaan osallistuvat kirkon jäsenet ovat kuitenkin oikeutettuja kaikkiin kirkon palveluksiin, kuten kirkollisiin toimituksiin.
Lähetyshiippakuntaan sitoutuneen kirkon jäsenen ei ole kuitenkaan suotavaa asettua syksyn kirkollisvaalien ehdokkaaksi, ”vaikka laillista estettä sille ei olekaan”, piispa toteaa.
– Kitkakohdilta ei voi välttyä, ja siksi tilannetta selkiyttäisi monin tavoin, jos Lähetyshiippakunta muodostuisi omaksi kirkkokunnakseen, Luoma toistaa.
Ilmoita asiavirheestä