Veli-Matti Hynninen uskoo, että penkeissä istuneet ihmiset tuntevat omat ”jälkensä”.
Vielä ei ole päätetty, mille penkkiriville kuviot saavat jäädä. Hynninen arvioi, että tästä päättää seurakunnassa rakennustoimikunta.
– Luultavasti ihmiset tietävät kyllä oman jälkensä. En ole henkilöiden kanssa kyllä jutellut. On vain tehty päätös, että yksi penkkirivi jätetään. Voi olla, että jollakin on jonkinlaisia toiveita, Hynninen sanoo.
Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi pyllykuvioiden jättämisen äänestyksen jälkeen. Lomalla ollut Hynninen ei itse ollut kokouksessa.
Kuviot painautuivat Loviisan kirkon penkkeihin vastaremontoidun kirkon marraskuisessa avajaiskonsertissa, koska penkkien maali ei ollut ehtinyt kuivua.
Hynnisen mukaan seurakunnassa ei ole puhuttu, millä nimellä turistejakin kiinnostavaa penkkiriviä jatkossa kutsutaan.
– Ei se nyt mikään ”pyhäinjäännöskään” kyllä ole, joku vähän väljempi ilmaus pitäisi keksiä.
Kenelle kuuluvat kuvioiden tekijänoikeudet?
– Ei se ole mikään teos mielestäni. Se on vaan kohtalon oikku.
Hynninen uskoo, että kuvioitu penkkirivi kestää kulutusta eikä sitä tarvitse suojella. Penkkiin voi siis istua.
Hynnisen mukaan Loviisan kirkko on noussut kymmenen vuoden välein kansainväliseen julkisuuteen. Nyt julkisuutta tuovat pyllykuviot ja kymmenkunta vuotta sitten silloisen ulkoministerin Tarja Halosen kirkkoon lahjoittama Jasser Arafatilta saatu seimi. Vuonna 1990 puolestaan Romanian unkarilainen piispa László Tőkés sai Loviisan rauhanfoorumin ensimmäisen rauhanpalkinnon.
Yhteisen kirkkoneuvoston ratkaisusta kertoi tänään ensimmäisenä
Yle
.
Lue myös: Kansallismuseon johtaja: Loviisan pyllykuvioilla ei erityistä kulttuuriarvoa
(Kuva: Seppo J.J. Sirkka)
Ilmoita asiavirheestä