Lukijoilta: Äänekäs uskonnollisuus saa tässä ajassa näkyvyyttä, mutta hiljainen, odottava usko on kirkon aarre

Kuva: Shutterstock

Artikkelitoimittaja Jussi Rytkösen pääkirjoitus ”Kirkon ykseyden viimeiset päivät” hätkähdytti (Kotimaa 11.10.). Samassa lehdessä oopperalaulaja Aarne Pelkosen kolumni ”Uskontunnustus” oli lehden toinen helmi.

Pääkirjoitus tuo esille herätysliikkeiden ”vain omassa piirissä” järjestettävien ehtoollisenviettojen teologisen ongelmallisuuden, jossa muun muassa virkateologisista syistä (naispappeus) seurakuntien päämessujen pätevyys ja keskeisyys kyseenalaistuu. Jos ehtoollisestakin tulisi kansankirkkoa jakava muuri, saatamme pääkirjoituksen mukaan elää kirkkomme ykseyden viimeisiä päiviä.

Tämän kirjoittaja kysyy: Ymmärtävätkö kirkkolaivan keikuttajat uskonnollisessa itsevarmuudessaan mitä tekevät?

Pääkirjoituksessa todetaan säännöllisen järjestöehtoolliskäytännön olevan tuomiokapitulien luvan varaista toimintaa.

”Ecclesiola in ecclesia” (pienkirkko kirkossa) on historiasta tuttu, pietistiseen ajatteluun perustuva uskonnollisuuden ilmentymä.

Jos pienyhteisö nauttii kirkollisia etuuksia (kirkkorakennukset, virka- ja hallintoasemat, ym. edut) suostumatta yhteiseen toimintakulttuuriin, olisiko silloin luonnollisempaa perustaa oma pienkirkkokunta? Näin turvattaisiin molemminpuolinen työrauha.

Aarne Pelkosen kolumni on henkilökohtainen kertomus kahden toisistaan poikkeavan uskonnollisuuden ilmentymän, musta-valkoisen uskonnollisuuden ja huoltapitävän uskon erilaisuudesta. Kuoleman kohtaamisessa rajoittavan, ehtoja asettavan uskonnollisuuden apu ei riitä: ”Kun uskalsin olla määrittelemättä hengellisyyttä, hengellisyys löysi minut.”

Kirjoittaja kuvaa irtipääsyään lestadiolaisesta hengellisyyden määrittelystä. Hän kertoo laulavansa lapsuudesta tuttua laulua ”Jeesuksesta laulan, Jeesuksesta vaan, jolta syyni suuret anteeks’ sain ja saan”. ”Virsi”-levynsä juhlakonsertissa hän kokee: ”Ehkä vasta nyt uskonkin. Uskominen on nöyryyttä sen edessä, ettemme tiedä kaikkea.” Usko on tehtävä paremman maailman puolesta.

AARNE PELKOSEN KOLUMNI on kuin tiivistelmä teologian tohtori, psykoanalyytikko Matti Hyrckin tutkimustyöstä. Hyrckin kuolemasta on tänä vuonna tullut kuluneeksi kymmenen vuotta. Hyrckin tutkimustyö on auttanut monia kirkon työntekijöitä kohtaamaan omaa ja kanssaihmistensä kärsimystä uudella tasolla, tunnetason syvärakenteena. Hyrckin kuoleman jälkeinen vuosikymmen maailmantapahtumineen ja uskonsotineen on lisännyt hänen tutkimustyönsä arvoa ja ajankohtaisuutta.

Postuumisti ilmestyneessä kirjassaan Onko Jumala hyvä? Antaako psykoanalyysi vastauksen? Hyrck kirjoittaa oman jumalauskonsa perusteista ja siitä, minkälaiseen Jumalaan hän ei usko. Keskeistä on Jumalan salaisuusluonne ja tutkimattomuus. Kolumnin tärkeänä pitämä ”ihan tavallinen usko” kohtaa Hyrckin ajatuksen mustavalkoisen uskonnollisuuden ja huolta pitävän uskon täydellisestä

erilaisuudesta.

Tällaista ”ihan tavallista uskoa” on tässä maassa paljon. Se on hiljaista huokailua Jumalan puoleen kaiken omavoimaisuuden vastapainona.

Tällaista ”ihan tavallista uskoa” on tässä maassa paljon. Se on hiljaista huokailua Jumalan puoleen kaiken omavoimaisuuden vastapainona.

Se on sitä, mitä sairaalapappi kohtaa kuolevien vuoteen äärellä, se on sitä, mitä psykoterapeuttina kohtaa pitkien hoitosuhteiden murheiden laaksossa. Uskoa, toivoa ja rakkautta.

Äänekäs, omavoimainen uskonnollisuus, omavanhurskaudeksikin kutsuttu, näkyy ja kuuluu tässä ajassa.

Hiljaisen, odottavan uskon ihminen on tämän rinnalla kirkon suuri aarre.

Kirjoittaja on sairaalapastori (el) ja psykoterapeutti Vaasasta

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliChangemakerin puheenjohtaja Lauri Heikkinen: ”Suomella on vastuu siitä mihin suuntaan maailma kehittyy”
Seuraava artikkeliHerätysliiketutkija: Pekka Aittakummun loikkaaminen perussuomalaisiin ilmentää uusia virtauksia vanhoillislestadiolaisuudessa

Ei näytettäviä viestejä