Kotimaassa (30.8.) oli useampi kirjoitus ja juttu, joka sai minut pohtimaan otsikon teemaa. Seppo Rytkönen kirjoitti ”Luterilaisuuden hapattamat” otsikolla ja Anita Ojala otsikolla ”Jumala kutsuu, ihminen vastaa”. Lisäksi lehdessä oli Jussi Rytkösen juttu afrikkalaisen megakirkon profeetan Dr. Owuorin vierailusta Suomeen.
Seppo Rytkönen pohti Ari Pelkosen kirjoituksen pohjalta Lutherin sidotun ratkaisuvallan problematiikkaa. Hän viittasi Sana-lehdessä olleeseen Lauri Kemppaisen kirjoitukseen. Olen itse kuullut Kemppaisen pitkän alustuksen samasta tematiikasta. Anita Ojala pohti etsikkoaikoja sekä sitä, miksi tehdä vaikkapa lähetystyötä, jos ihminen ei voi vaikuttaa pelastumiseensa.
Itse sain luterilaisen teologian rautaisannoksen 1980-luvun alkupuoliskolla teologisessa tiedekunnassa. Silloin elettiin suomalaisen Luther-tutkimuksen renessanssin aikaa. Tuo ”hapatus” on kantanut minua lähes 40 pappisvuoden ajan ja kantaa edelleen. Harmikseni olen huomannut osalta nuorempaa pappispolvea sellaisen puuttuvan.
Edelliseen on toki sanottava, että myös Lutherin teologia vaatii kontekstuaalista (aika ja paikka) tulkintaa ja päivittämistä. Lutherin oppi sidotusta ratkaisuvallasta ei tarkoita ihmisen jäämistä passiiviseksi pölkyksi kuten Lauri Kemppainen esittää ja kuten Rytkönenkin tulkitsi.
Tuonkin Lutherin opetuksen voi selittää parhain päin. Se tarkoittaa sitä, että pelastus on Jumalan lahja ja teko. Ihminen ottaa sen vastaan uskomalla. Uskominen syntyy evankeliumin kuulemisesta ja kääntymisestä Jumalan puoleen (kuulemaan).
Ihmisen osuutta voisi kuvata myös Lutherin kuvalla tyhjästä astiasta. Ihmisen osa on tyhjentyä, jotta Jumala voisi täyttää tyhjän astian. Luther ei kiellä pyhittymistä tai vanhurskautumista tai jumalallistumista vaan pikemmin opettaa niitä. Kun ihminen antautuu tyhjennetyksi ja Jumalan armon täyttämäksi ja kun hän pysyy sanan ja sakramentin vaikutuspiirissä, Jumala uudistaa ja muuttaa ihmistä. Ihmisestä tulee pikkuhiljaa enemmän Jumalan kaltainen.
Miten ihmeellinen afrikkalainen profeetta liittyy tähän? Mielestäni siten, että tuollaisessa on kyse juuri ihmisen vapaan tahdon ylikorostamisesta. Mielestäni tuollainen hengellisyys ei ole enää edes peruskristillistä vaan hurmoksellista uskonnollisuutta ja ihmisten manipulointia hengellisten asioiden nimikkeillä.
Vaikka Jeesus paransi joitakin ja vaikka muiden muassa Korintossa oli hurmoksellista hengellisyyttä, ei Jeesuksen seuraajien liike ole sensaatioita eikä jonkin jalustalle nostetun profeetan paatosta.
Luterilainen teologia puhtaaksi viljeltynä ei ole ainoa autuaaksi tekevä vaan muiden kirkkojen piirissä on hyvää teologiaa ja spiritualiteettia. Lutherin teologiassa on kuitenkin hyvät eväät uudistuvalle hengellisyydelle, josta mainitussa Kotimaan numerossa Aarne Pelkonen hienosti kirjoitti.
Toivo Loikkanen
rovasti, Savonlinna
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä