Kiitos Niilo Rantalan seurakuntaliitoksia koskevasta jutusta (Kotimaa.fi 6.11.) Siinä liitoksia ajaneet ihmettelivät, miksi jotkut sanovat menettäneensä seurakuntansa lakkauttamisessa kaiken, vaikka mikään ei ole seurakunnan jäsenen näkökulmasta muka muuttunut.
Ymmärrän toki väestörakenteen ja jäsenkadon tuomat seurakuntatalouden haasteet. Silti olisi kirkon tulevaisuutta ajatellen kohtalokas virhe sivuuttaa niiden kipu, jotka kokevat liitoksessa menettävänsä itselleen tärkeän yhteisön, sen toimivallan ja osallisuutensa siihen. Siksi nostan hattua jutussa mainituille lemiläisille, jotka haluavat pitää kiinni omasta seurakunnastaan, jumalanpalvelusyhteisöstään. Tällaista yhteisöllisyyttä pitäisi pikemmin vahvistaa kuin vähätellä.
Suomen luterilainen kirkko on maailmanlaajuisessa katsannossa rikas. Sitä se on myös luterilaisten kirkkojen perheessä. Luterilaisesta yhteisen pappeuden periaatteesta huolimatta kirkkomme on poikkeuksellisen työntekijäkeskeinen ja virkavaltainen. Siinä on sen haavoittuvuus. Seurakuntiemme suurin resurssi, sen jäsenet, on vuosikymmenten saatossa jääneet sivurooliin. Ei ihme, että yhä useammat kokevat, ettei seurakunta ole heille yhteisönä merkityksellinen.
Ilta- ja viikonlopputyöt tehdään liian usein kiireisesti minimityövoimalla. Ajatellaan myös, että vuorovaikutus ja yhteisön rakentaminen hoituu kymmenien kilometrien päästä, vaihtuvin työvuoroin ja enenevässä määrin etänä. Yhä suurempi osa kirkkoherrojen ja muidenkin työntekijöiden ajasta kuluu hallinnointiin ja raportointiin, työyhteisön keskinäisiin palavereihin ja viestittelyyn. Tämä kehitys heikentää erityisesti työikäisen väestön tavoittamista.
Kirkkoherrojen johtamiskoulutuksessa ja rekrytointiperusteissa työyhteisön johtamistaitojen rinnalle tulisi nostaa hengellisen yhteisön vahvistamisen ja seurakunnan jäsenten osallistamisen taidot.
KIRKOLLAMME VOISI olla loistavat mahdollisuudet paikallisten yhteisöjensä vahvistamiseen ja jäsentensä osallistamiseen. Enemmän kuin koskaan meillä on eri alojen hyvin koulutettuja ja sitoutuneita seurakunnan jäseniä. Tavalla tai toisella seurakuntayhteisönsä rakentamiseen osallistuviin olisi helppo pitää nykytekniikalla yhteyttä.
Kirkolliskokouksessa on useamman kerran ollut esillä rakennemalli, jossa seurakunnat olisivat toiminnastaan ja sen taloudesta vastuuta kantavia jumalanpalvelusyhteisöjä. Niiden tukena olisi seutukunnan seurakuntia palveleva yksikkö, joka vastaisi yhtymille ja rovastikunnille nyt kuuluvista tehtävistä. Määräenemmistösäädösten takia tällaisilla hankkeilla ei ole ollut mahdollisuuksia.
Määrävähemmistö syntyy helposti niistä, jotka näkevät taloudellisesti vahvat kunnat vahvojen seurakuntien mallina ja jotka kenties ovat jo tehneet rakenneratkaisunsa sen pohjalta. Määrävähemmistöä vahvistavat nekin, joita ruokkiva hengellinen yhteisö on muu kuin oma paikallisseurakunta.
HAASTAVINTA ON kuitenkin se, että yhteisöllisyyden ja osallistamisen vahvistaminen edellyttää kirkossamme syvälle menevää ajattelutavan ja kulttuurin muutosta. Sen tulisi seurakuntarakenteen lisäksi yltää työntekijöiden koulutukseen, työnkuvien ja työaikojen uudelleenarviointiin, hallinnon keventämiseen sekä seurakuntalaisten koulutukseen ja heidän toimintansa tukemiseen. Kirkkoherrojen johtamiskoulutuksessa ja rekrytointiperusteissa työyhteisön johtamistaitojen rinnalle tulisi nostaa hengellisen yhteisön vahvistamisen ja seurakunnan jäsenten osallistamisen taidot.
Kirkon suunta näyttää huolestuttavalta. Silti jokainen seurakunta, jonka jumalanpalveluselämästä heijastuu vahva yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen meininki, on minulle toivon merkki. Sitä minulle on myös jokainen seurakuntalaiset työtovereikseen kutsuva ja heitä arvostava kirkon työntekijä samoin kuin jokainen omaa jumalanpalvelusyhteisöään rakastava ja sitä omilla lahjoillaan rakentava seurakunnan jäsen. Kiitos heistä!
Petri Karttunen
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä