Vaikka kirkkoherra ei olisi jatkossa seurakuntaneuvoston puheenjohtaja, hän kuitenkin hoitaisi edelleen tehtäväänsä seurakunnan hengellisenä johtajana toimimalla seurakuntaneuvoston jäsenenä ja esittelijänä. Kirkkoherran jäsenyys seurakuntaneuvostossa kuuluisi hänen johtamistehtäväänsä. Näin hän voisi ottaa kantaa muiden esittelijöiden esityksiin seurakuntaneuvoston kokouksissa.
Päätös seurakuntaneuvoston puheenjohtajuudesta oli liitetty isoon pakettiin, jolla uudistetaan kirkon seurakuntarakenne. Kirkolliskokous loi nyt päälinjat uudistukselle.
Kirkolliskokous päätti, että piispainkokous antaa kirkkohallitukselle lausunnon kirkolliskokouksen päättämistä seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjoista. Tämä Olli-Pekka Silfverhuthin ponsiesitys hyväksyttiin äänin 80-21.
Kirkolliskokous käsitteli seurakuntarakenteen uudistamista hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja on Espoon piispa Tapio Luoma.
– On selvää, että piispainkokous tarkastelee asiaa teologisesta näkökulmasta. Lausuntoa pyydetään koko asiakokonaisuudesta, ei vain joistakin yksittäisistä seikoista, Luoma sanoo.
Piispa Luoma, menettääkö kirkkoherra mielestänne hengellisen johtajuuden, jos hän ei ole seurakuntaneuvoston puheenjohtaja?
– Seurakunta on valinnut kirkkoherran juuri hengelliseksi johtajaksi. Omasta mielestäni tämän johtajuuden yksi ulottuvuus kapenee, jos kirkkoherra ei ole seurakuntaneuvoston puheenjohtaja. Hallinto kuuluu kirkon hengelliseen tehtävään ja siksi se on oleellinen osa kirkkoherran johtajuutta. Kirkon hallinnossa ei ole koskaan esillä asioita, jotka eivät nousisi kirkon perustehtävästä ja itseymmärryksestä hengellisenä yhteisönä. Puheenjohtajan roolissa kirkkoherra edustaa kirkon virkaa, jonka yhtenä tarkoituksena hallinnossa on pitää yllä yhteistä tajua kirkon olemuksen erityislaatuisuudesta.
Miten päätös seurakuntarakenteen uudistamisesta etenee ja millaisella enemmistöllä päätös tehdään: yksinkertaisella enemmistöllä vai 3/4:n määräenemmistöllä? Uskotteko, että uudistus menee läpi?
– Oletan kirkkohallituksen tuovan esityksensä lopulliseksi päätökseksi kirkolliskokouksen ensi kevään istuntoviikolle. Kyse on lakimuutoksista ja siksi uudistus on hyväksyttävä 3/4:n määräenemmistöllä. Tämän valossa nyt käyty keskustelu ja äänestystulokset osoittivat, että asian hyväksyminen ei ole itsestäänselvää. Ratkaisuun valmistautuessaan kirkolliskokousedustajien on tärkeää pohtia ydinkysymystä, millaisia eväitä tulevaisuuden seurakuntaelämän rakentamiseen halutaan antaa. Yksituumaisuuden mahdollisuuksia on nyt etsittävä.
(Kuva Tapio Luomasta: Aarne Ormio)
Lue myös: Kaikki seurakunnat yhtymiin – kirkkoherroilta pois puheenjohtajuus
Ilmoita asiavirheestä