Alajärven keskustassa sijaitsevassa kahvilassa istuu tyytyväinen kirkollisvaikuttaja, maanmittausinsinööri Tapio Moisio, 64. Syyn ymmärtää, sillä Alajärven seurakunnan taloustilanne on vakaa.
– Viime vuoden tilinpäätöksemme oli ylijäämäinen. On myös hyvä asia, että kiinteistömme ovat siinä kunnossa, ettei suurempiin investointeihin ole lähiaikoina tarvetta.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja muistuttaa kuitenkin talouden vaativan tarkkaa huolenpitoa, tuhlailuun ei ole varaa.
– Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tarkastelemme eläköitymisten yhteydessä jokaista virkaa uudelleen. Tärkeintä kuitenkin on, ettei kukaan työntekijä ole irtisanomisuhan tai lomautuspelon alainen.
Tapio Moisio on mielissään Alajärven seurakunnan julistustyöstä.
– Seurakunnassamme julistetaan raamattu-uskollista ja elävää sanomaa Jeesuksesta. Samalla lähimmäisiä myös palvellaan käsien teoilla.
Messuun osallistuvien määrä on kasvanut pilottihankkeen myötä
Alajärven seurakunta on viime vuosina kuulunut pilottihankkeeseen, missä jumalanpalveluksia on toteutettu intensiivisesti työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteistyönä.
Vapaaehtoiset seurakuntalaiset ovat hoitaneet muun muassa tekstin luvun, esirukouspalvelua sekä vastanneet musiikista.
– Tämä on toiminut hyvin ja vapaaehtoisia on ollut kiitettävästi mukana. Samalla myös jumalapalvelukseen osallistuvien määrä on ollut hienoisessa kasvussa, Moisio iloitsee.
Vuodesta 1987 luottamushenkilönä toiminut Moisio näkee seurakuntaelämässä myös monia haasteita. Yksi niistä on nuorten aikuisten saaminen mukaan toimintaan.
– Heillä elämä on hyvin kiireistä, sillä perhe ja työ vievät paljon aikaa. Paras tapa saada heitä mukaan on tarjota lapsiperheille suunnattuja tapahtumia, joihin lapset ja vanhemmat voivat osallistua yhdessä.
– Seurakunta voi tulla vanhemmille tutuksi myös esimerkiksi silloin, kun lapset osallistuvat päiväkerhotoimintaan, Moisio pohtii.
Vapaaehtoistyön kutsumuksena rukouspalvelu ja sielunhoito
Luottamushenkilön tärkeimmiksi ominaisuuksiksi Moisio nostaa pitkäjänteisyyden, kokonaisuuksien hallinnan, yhteistyökyvyn sekä sydämen kiinnostuksen kristilliseen uskoon ja rukoukseen.
– Näitä kaikkia tarvitaan. Joillekin on vuosien saatossa ollut esimerkiksi yllätys, että asioita ei voi päättää vain hetkessä elämällä.
Moisio toivoisi luottamushenkilöiltä mielenkiintoa vapaaehtoistyötä kohtaan.
– Silloin seurakunnan elämä aukenee aivan eri tavalla kuin vain papereita pyörittämällä. Kaikkia seurakuntamme valtuutettuja onkin innostettu osallistumaan käytännön toimintaan eri työaloilla muun muassa johtokuntien kautta.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja on itsekin aktiivinen vapaaehtoinen. Hän on ollut mukana muun muassa aamurukouspiiritoiminnassa 25 vuotta sekä vaikuttaa rukouspalvelussa ja sielunhoitotyössä. Toisten auttaminen antaa alajärveläiselle hyvän mielen.
– Koen elämälläni olevan lisätarkoitusta, kun voin Jeesuksen esimerkin tavoin toimia toisten hyväksi.
Moisio harrastaa myös hiihtoa, lenkkeilyä ja matkailua sekä toimii Gideon-raamattulähetyksessä.
Teekkareiden Ristinkilta antoi 1970-luvulla avaran uskon
Tapio Moisiolle vuosi 1977 oli erityisen merkittävä, hän tuli tuolloin uskoon.
– Ensimmäinen kotiseurakuntani oli teekkareiden kristillinen yhdistys, Otaniemessä toiminut Ristinkilta, missä sain avarakatseisen uskonnäkemyksen. Opetuksessa keskityttiin kristillisen uskon ydinasioihin, arvostaen samalla jokaisen taustoja.
Elämän polkuaan miettiessään Moisio kiteyttää sen ytimekkäästi.
– Jumalan armosta olen saanut kokea uskontieni olleen tähän asti melko tasainen.
Seurakuntien nokittelu toisilleen tai oman arvon korostaminen ei ole Moision mieleen, päinvastoin.
– En pidä siitä, että seurakuntien välille tehdään erimielisyyksiä pienistä asioista, kun uskon ydin on kaikilla sama.
– En innostu myöskään siitä, että joku seurakunta tai seurakuntalainen pitää itseään virheettömänä tai muita parempana. On olemassa ainoastaan yksi täydellinen seurakunta, ja se sijaitsee ylhäällä.
Kuva: Tomi Olli
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä